Tiedättekö, vaikka kuinka esittelen täällä ”päivän asujani”, niin suht usein on sellanen olo, että ”mitähän ihmettä”. Usein, kun katsoo jälkeenpäin kuvia huomaa, ettei kaikki nyt mennytkään ihan putkeen. Niin kuin vaikka ylläolevien vaatteiden kanssa: Olin hienosti valikoinut pinkin ohuen paidan ja sen kaveriksi ison kasan kultakoruja. Toimii, mielestäni. Mustat kengät, takki ja housut, jotta pinkki ja kulta pääsee esille. Mutta sitten.. Tuliko kiire, vai pettikö tyylitaju? Mikä on tuo kirjavan sinertävä huivi? Pinkki alkaa näyttää halvalta, kuin myös kultakorut (toisaalta, halpojahan nämä olivatkin.. mutta että vielä näyttävät siltä). Täytynee myöntää epäonnistuminen. Ei totaalinen, onhan tuossa nyt jotain järkeä. Ehkä. Vaatteet ovat onneksi ’maailman vakavimmat ja tärkeimmät asiat’ -listalla ehkä sadanviidensadan jälkeen.
Ja miksikö tätä tyytymättömyyttäni myös analysoin? Koska sehän on yhtä lailla oman tyylinsä ja tahtonsa tajuamista, kuin onnistumisen tunne.
Henriikka
takki/Zara, paita/Gina Tricot, pökät/Carlings, pipo, huivi, kengät, korut & lapaset/kirppis

















