Ikeassa vähä lihapullia ja muussia

Viime viikolla oli Ikea-päivä. Halusin löytää jotakin söpöä kangasta tyynyn ompelua varten, lisäksi verhot ja verhotangot puuttuivat. Matkasimme Vantaan Ikealle, jonne matka taittui kaikista kätevimmin. Oli ilta ja hirveä väsymys, mutta mikäs se siellä on kokeillessa sohvia, sänkyjä ja nojatuoleja. Kahden metrin levyisessä suuressa ja pehmoisessa sängyssä teki mieli ottaa nokkaunet lihapullien päälle, mutta vastustin kiusausta.
Kangasta löytyi! Ylläolevan kuvan alimmainen, eli lintukuvioinen oranssi, Gunilla-kangas vei sydämeni kertaheitolla. Leikkasinkin siitä itselleni oivan palan suurta tyynyä varten (7,95€/metri). Harkintaan jäi monet muut kankaat, mutta tällä kertaa oranssi jäi ainokaiseksi. Oli miltei pelottavaa haahuilla kangasosastolla, kun myyjiä ei näy missään ja sitä saa vaan itse leikkailla ja punnita kankaanpaloja. Olenko dorka? Olin Ikean kangasostoksille ensikertalainen ja tottunut Eurokankaan kaltaisiin ”valitse kangas, teemme kaiken muun” -systeemiin. Ikea nyt on Ikea. Kiva, mutta Ikea.
Nämä kuvat symboloivat ihmetystäni Ikean suuria eteismainoksia kohtaan. Näiden vauvojen kohdalla lukee: ”Miksi valmistamme suuren määrän samoja tuotteita?” Miksi kaikista elävistä ja elottomista esineistä ja asioista mainoksen kloonikuva pitää olla vauva? MITA. Miksei vaikka tuoli? Elämä on ihmeellistä ja samoin on Ikean vauvatehdas.
Matka taittui löysissä farkuissa, Myy-kengissä, trenssissä ja sotkuisessa tukassa. Monkin huppuhuivi suojasi päätä paleltumasta ja yläkropan lämpöasteista piti huolta musta villapaita, jota koristavat kultaiset kukkaset. Siinä ne vauvannaamat nyt nauraa minun ulkonäölle. Antaa tulla ivaa ja pilkkaa niskaani, yritän kestää sen kuin mies.
Oranssiin kankaaseen löytyi vielä kaksi valmista tyynynpäällistä lempeää, mutta ankean yksiväristä sohvaamme koristamaan. Vilmie-nimiset päälliset kustantivat 4,95€ kipaleelta ja niitä lähti mukaamme kaksi. Sopivat kyllä hyvin ruskeaan sohvaamme ja vielä kun oranssi lintu-tyyny saisi muodon ja vanun sisuksiinsa, niin vola.
Illalla kotiin reissusta väsyneenä. Olenkohan tulossa vanhaksi? Muutama hassu tunti muutaman kilometrin päässä kotitalosta ja meitsi ihan naatti? Onneksi Janne valmisti minulle oikeat herkkuleivät……..
Henriikka
Ps. Ainiin! Yhdet verhotkin löytyivät, mutta verhotankojen kanssa turvauduimme Ikean viekussa tököttävään Kodin Ykköseen.
Tuotekuvat: Ikea

Pukinkonttiin, osa yksi!

Jokunen päivä sitten kommenttipoksiin tuli toive, että tekisin jutun joululahjaideoista. En oikein itse saa irti aikakauslehtien kollaaseista, joihin on yhdistelty eri tuotteita läjiksi ja kerrottu mistä niitä voi hankkia. Niinpä en itsekään tee sellaista. Ajattelin vinkata muutaman suht huokean ja simppelin lahjaidean, joita voi kaikkia soveltaa antajalle ja saajalle sopivaksi. Vaikeaa oli tehdä juttu paljastamatta, mitä aikoo antaa ystävilleen. En ole vielä niin uppoutunut tähän blogitouhuun, että paljastaisin kaiken tämän kautta ennen aattoa. Nappasinkin viime vuoden juttuja ja synttärilahjaideoista napattuja söpöjä härpäkkeitä. Tulevat lahjat pysykööt vielä salassa.
Jos ehdin ennen joulua antaa vielä lisävinkkejä, niin sen teen, mutta varmuutta ei ole. Paketointi-juttu taasen olisi mukava. Inhottaa surkeasti paketoidut lahjat ja ihastuttaa esteettiset ja luovat paketit ja kääröt. Noh, tässä kolme vinkkiä nyt kuitenkin:
1. Magneetit
Leikkimieliselle tai nostalgian humusta pitävälle kivoja ja helppoja lahjaideoita ovat retromangneetit. Kirpputorilta löydettyihin tai omiin vanhoihin pikkuautoihin ja kasetteihin saa helposti askarteluliikkeiden magneetit liimalla kiinni ja lopputulos on siisti vaikka jääkaapin oveen. Kaseteissa on kiva huomioida artisti tai bändi, tunnearvo voi myöskin olla huomattava tietyissä kipaleissa. Magneetti-ideaa voi soveltaa esimerkiksi lego- tai duplopalikoihin.

2. Herkkulahjat

Tupaantuliaislahjaksi sain ystävältäni Outilta allaolevan paketin ja ajattelin, että tätä voisi soveltaa myös jouluksi. Paperipussista paljastui, ah NAM, appelsiinikaurakeksit. Sievästi pakattuna ihana joululahja lähellä asuville ovat keksien ja piparien lisäksi suklaat, kakut ja itsetehdyt marmeladit. Näin lahja ei jää ainakaan turhanpäiten nurkkiin pyörimään ja kuitenkin ilahduttaa varmasti saajansa. Paperipussien lisäksi säilytykseen ja paketointiin sopivat myös peltipurkit (metsästä kirpputorilta!) tai vaikkapa lasiset hillopurkit. Esimerkiksi kummit, mummit ja työkaverit ovat hyviä herkkulahjojen kohteita.
3. Kertakäyttökamera ja ohjeet
Tämä on mielestäin mieletön! Janne sai isosiskoltaan Hennalta marraskuussa synttärilahjaksi pienen kertakäyttökameran, mutta siinä ei ollutkaan kaikki. Kameran mukana tuli pahvi, johon Henna oli kirjannut numero numerolta tulevien valokuvien aiheet: ”Tältä kameralta tulisi löytyä valokuva… sinusta sinulle tärkeässä paikassa.. Jossa saa näkyä vain valkoista ja mustaa.. Pulkkamäen tiimellyksestä”. Aiheet ovat haastavia, mikä auttaa arjen herkkuhetkien metsästyksessä. Kaksi yhdellä iskulla siispä. Tämä lahja sopii sopivasti leikkisälle, valokuvista pitävälle indie-kansalle haha. Ja vähän muillekin.
En ole koskaan itse uskonut joulupukkiin. Mutta lahjoihin uskon, ja että nillä voi tuoda iloa ja vähän onnea sekä antajalle että saajalle. Oijoi, joulu.
Henriikka
Ps. Neljäs vinkki löytyy jo edellisistä kirjoituksista: Vinyylikulho.

Mummorilleissä

Joskus nuorempana haaveilin silmälaseista ja hammasraudoista. Enää en kummistakaan, sillä toffeen syöminen olisi hankalampaa rautojen kanssa ja lasejakin saa nykyisin vaikka minkämoisia vahvuuksitta ja huomattavasti huokeammalla hinnalla, mitä pitäisi pulittaa normirilleistä. Ja pitäähän sitä nyt omaa näköään arvostaa, mummona voi sitten ostaa lukulasit, kun silmät rupeaa roikkumaan ulos kuopistaan. Tänään kuitenkin päässäni keikkuivat H&M:n femman nollatoleranssi-lasit.
Taannoin kirjoitin hartaan pyynnön paitani silittämisestä. Silloin oli kaunis syyskuu. Mutta nyt joulukuun puolen välin lähestyessä sain vihdoin aikaiseksi tarttua silitysrautaan, kun myös verhot tarvitsivat ehostusta. Unohdin silittää nappirivistön vahvikeosan, mutta muuten paita pääsi rypyistään. En tiedä kuinka moni on ollut blogini matkassa tästä edellämainitusta kirjoituksesta lähtien, ehkäpä joku. Nyt on kuitenkin paita saatu käyttöön.

Paidan kaveriksi nappasin hupullisen, mustan nahkatakkini. Sen sain viime vuonna joululahjaksi Jannelta ja luotettavan tietoni mukaan se on Jyväskylän kaupasta nimeltä .Beyond, joka ei tosin enää myy naistenvaatteita. Takin merkki on joka tapauksessa Nikita. Siskoni vanhat boyfriend-pökät ja Biancon mustat nilkkurit tasapainottivat toisiaan ja loivat mukavasti asuun sekä äijää että muijaa. Niistä kumpaistakinhan (mikä sana!) minä kuteissani miltei aina edustan. Korvissani roikkuivat JC:n ristikorvikset, toinen hitusen toista pikkuruisempi.

Ja perinteisesti jättihuivi hutaistiin kaulan ympärille. Vähän epämääräisesti ja huolettomasti. Kangaskassissa kulkee kaikki hiuslakasta koulukirjoihin. 
Nollarillipöllö, nelisilmä kuittaa ja lähtee leffan katselmuksen pariin. Ai että, huomenna vapaapäivä. Syökää hyvin ja käyttäkää turvavöitä.
Henriikka