Kultahetkiä Havaijilta

hawaii-oahu-island

Kelloa ei voi pysäyttää: Reilun viikon päästä on jo marraskuu ja tänään Honolulun matkastani on jo kaksi viikkoa. Matka oli upea ja pysyy ajatuksissani pitkään, vaikka rusketus on jo kadonnut muuttolintujen ja merituulen mukana etelään.

Havaijisaarten kahdeksan tuliperäistä, koralliriuttojen reunustamaa pääsaarta ovat Havaiji (Big Island), Maui, Kahoolawe, Lanai, Molokai, Oahu, Kauai ja Niihau. Vietin itse koko loman Oahulla, mutta siellä seikkailimmekin ristiinrastiin vuokra-auton avulla useamman päivän ajan. Saaren ajaa ympäri helposti vuorokaudessa, joten mistään suuresta paikasta ei ollut kyse.

Kävin perjantaina pitkällä junamatkalla kuvia läpi ja valitsin 65 parasta kuvaa ja hetkeä. Tässä tulevat niistä puolet.

hawaii-oahu-islandturtle-hawaiihawaii-oahu-islandhawaii-oahu-islandhawaii-oahu-islandhawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-islandhawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-islandhawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-island hawaii-oahu-islandhawaii-oahu-island hawaii-oahu-island

Nyyttäripiknik rannalla auringon laskiessa, SUP-lautailu keskellä yötä, buddhalainen temppeli puutarhassaan musta joutsen. Kymmenet aasialaiset hääparit poseeraamassa potrettikuviinsa,  snorklausretket ja metrin mittaiset sateenkaarikalat, delfiiniperhe hyppimässä ja sukeltelemassa muutaman metrin päässä omasta happinaamaristani, kilpikonna, johon ei saanut koskea. Uudet ystävät, erilaiset elämäntarinat. Loppumattomat rannat, upeat auringonlaskut ja valtava, turkoosi meri.

Päätimme Jannen kanssa palata muutaman vuoden sisään uudestaan ja tutkia sitten kaikki seitsemän muutakin saarta.

-Henriikka

Huom! Olin kurssilla ja matkalla EF:n kutsumana, enkä vastannut kustannuksista itse. Lue lisätietoa ja tilaa maksuton esite EF:n kielikursseista täältä. EF tarjoaa vähintään 4 viikon mittaisen kurssin varaajille lennot kaupan päälle Euroopan kohteisiin ja puoleen hintaan Euroopan ulkopuolelle, kun varaus tehdään viimeistään 28. lokakuuta.

Graduation day!

ef honolulu graduation

Valmis koululainen kuittaa amerikkalaisessa hatussaan! Kielikurssi käyty arvosanalla A-. 

En tiedä mistä se miinus ilmestyi. Ehkä niistä satunnaisista torkahduksista, jotka olivat aamuviiden heräämisen tai öisten pöytäfutisotteluiden tulos.

Oletteko itse valmistuneet flipflopeissa? En minäkään ennen tätä. Lisäksi en ollut juuri tuolloin valmistumisen hetkellä wifin päässä, joten en päässyt katsomaan, miten hattu pitäisi asetella. Pääni taisi joka tapauksessa olla sille liian suuri; vanhempani ilmeisesti kääntelivät minua ahkerasti kyljeltä kyljelle, kun olin vauva, sen verran muhkea on tuo takaraivo.

ef honolulu graduation

Juttelin eilen ensi kerran kahteen viikkoon suomeksi, kun kaksi suomalaista tulivat yllättäen illalla luokseni. Tuntui niin oudolta suussa, kun on vääntänyt vain englantia. Ensimmäiset kaksi päivää sattui suuhun puhua pelkkää englantia, kun siihen ei ollut tottunut. Nyt huomaan ajattelevanikin toisinaan englanniksi. Englannin kielen aktivointi: check!

Valmistujaiskuvat eivät ole ehkä ne fiineimmät, mutta niistä paistaa ainakin läpi kahden viikon tuottama ilo. Koulukaverini Chris otti noin sata kuvaa, ja nämä olivat onnistuneimmat. Oli Marilyn-hetket hame korvissa ja hatunheitot, mutta kiskaisin aina liian lujaa, ja hattu katosi kuvasta.

Huomenna alkaa reilun vuorokauden mittainen matka Los Angelesin ja Lontoon kautta takaisin Suomeen, takaisin samalle aikavyöhykkeelle. Voi veljet, millaisia kuvia minulla on muistikortillani odottamassa.

-Henriikka

Huom! Olen kurssilla EF:n kutsumana, enkä vastaa kustannuksista itse. Lue lisätietoa ja tilaa maksuton esite EF:n kielikursseista täältä.

Ikuisia iltoja rannalla

honolulu-army beach

Kaunista perjantaiaamua Suomeen (ja muualle maailmaan niille, jotka ymmärtävät suomea).

Lopettelen täällä torstaipäivää ja lähden pian illastamaan The Cheesecake Factoryyn. Sinne täytyy jonottaa iltaisin ainakin tunti, joten sekä ruoan että palvelun olisi parasta olla edes hyvää keskitasoa. Otan tutuksi käyneen tiimini mukaan: ruotsalaisen Cimin ja sveitsiläisen Tanjan.

Olen myös saanut kutsun lähteä juhlimaan eräseen rantakuppilaan, mutta saatan kauniista kutsuista huolimatta livahtaa suoraan omaan miniasuntooni ja pujahtaa nukkumaan. Huomenna on nimittäin koulupäivän jälkeen sekä surffausta että SUP-lautailua. Haluan saada kaiken irti.

honolulu-army beachhonolulu-army beachhonolulu-army beach

Vietimme eilen iltaa rannalla. Koulupäivän jälkeen kävimme hakemassa ruokaa ja leiriydyimme rannalle. Luimme kirjoja, lötkötimme ja katsoimme merta. Aina kun bikinit kuivuivat merivedestä, juoksimme takaisin.

Yksi ihanimmista tunteista on, kun aalto tulee kohti, ja kylmäksi olettamasi vesi onkin lämmintä. Merivesi on täällä virkistävää, mutta ei yhtään kylmää. Kaivan varpaitani onnellisesti hiekkaan kuin pikkulapsi ja kellun vedessä.

Sen lisäksi on mukava katsella ympärilleen. Ranta kerää yhteen niin vanhukset, nuoret kuin perheetkin. Pelasimme eilen beach volleyta ja ihailimme auringonlaskua. Kentän laidalla nökötti kaksi niin suloista pappaa, että meinasin mennä rutistamaan kumpaakin. Ajattelin kuitenkin heidän luittensa hyvinvointia enkä mennyt.

honolulu-army beach honolulu-army beach

Koulussa on ollut mielekästä, ja kieliaalto on pyyhkäissyt rankasti yli, kun en ole puhunut lähes viikkoon lainkaan suomea. Koulurakennus on aivan ihana. Tiistaiksi otin extratuntina ukulelen soittoa, tänään nautin “lei making lessonista”.

Havaijilaisia hiekanjyviä löytyy tyynyn alta ja rintsikoista, mutta tunnenpa ainakin olevani Honolulussa.

-Henriikka

Huom! Olen kurssilla EF:n kutsumana, enkä vastaa kustannuksista itse. Lue lisätietoa ja tilaa maksuton esite EF:n kielikursseista täältä.

Maailman paras suolasuihke

hawaii-style

Enää ei tarvitse metsästää puteleita saadaakseen surffitukan, sillä suolasuihkeiden voittaja on löytynyt. Se on ihkaoikea merivesi. Hiukset näyttävät sen jälkeen hyvältä, mutta tuntuvat hirveältä, mutta eikö jälkimmäinen ole aina epäolennainen seikka suolasuihkeita kuluttaessa?

Saavuin juuri turkoosin meren ääreltä. Täysin luonnottoman näköinen, kirkkaana hohtava vesi oli erinomainen rauhoittaja orientaatiopäivän jälkeen. Kävin eilen ostamassa uuden mekon sotkeakseni  sen hiekkaan, meriveteen ja muuhun. Oikea vapauden mekko.

hawaii-style

Sain lukujärjestyksenkin, ja huomenna koulu alkaa vasta puoli kolmelta. Löysin kuitenkin vapaaehtoisen kurssin, joka alkaa sopivasti ennen omia tuntejani. Myöntäkää pois, että Ukulele lesson suorastaan huutaa nimeäni!

Lisäksi sain muutaman kaverin, joista kahden kanssa vietin iltaa merellä. Sveitsiläinen otti ylläolevan kuvan, ruotsalainen levitti selkääni aurinkorasvaa. Sydämeni ei turhaan tarvitse pamppailla yksinäisyyden pelolle.

hawaii-style

Lämpöasteita on noin kolmekymmentä. Sitten aina välillä, ihan yhtäkkiä, alkaa tulla vettä taivaalta. Se on sellaista kristallista tihutusta, joka virkistää, mutta myös kastelee. Aurinko paistaa samaan aikaan, ja kaikki kastunut kuivuu muutamassa hetkessä. Lupasivat, että siitä alkaa pitää, mutta itse olen kyllä pitänyt siitä alusta lähtien.

Maapallon toisella puolella kaikki hyvin. Entä siellä?

-Henriikka

Huom! Olen kurssilla EF:n kutsumana, enkä vastaa kustannuksista itse. Lue lisätietoa ja tilaa maksuton esite EF:n kielikursseista täältä.

Brewed with Aloha! Moi Honolulusta!

honolulu

Ensimmäinen Havaiji-päivä taittuu iltaan. Aurinko puoli tuntia sitten kuin veitsellä leikaten, ja ehdin juuri ja juuri kipittää juoksulenkiltäni kotiin ennen pimeäntuloa. Ajoitus oli erittäin hyvä, sillä jos jossain olen aivan susisurkea, niin kartoissa ja suunnistuksessa.

Päivä on mennyt vikkelästi. Onnistuin nukkumaan aikaerosta huolimatta aamukahdeksaan saakka, jonka jälkeen vötkistelin vielä tunnin tuuletuksen hyrrätessä ja mietiskelin absurdia olotilaani. Olla nyt niin toisella puolella maapalloa kuin vain on mahdollista!

honoluluhonoluluhonoluluhonoluluPäivä on mennyt chillisti. Se ei ole ihme, sillä en ole koskaan käynyt paikassa, jossa tuntuisi näin uskomattoman chilliltä. Koko paikka huokuu chilliyttä. Tulee hypnoottinen olo katsoessa, kuinka ihmiset vaeltavat skeitti- ja surffilautojensa kanssa ympäriinsä. Ja toisaalta luo väkisinkin epätodellisen kuvan miljööstä, sillä ylenpalttinen rentous ympärillä antaa ymmärtää, ettei kukaan tekisi koskaan töitä.

Aamulla etsin ensitöikseni hullun kiilto silmissä ruokaa. Nukuin ilmeisesti eilen onneni ohi viimeisellä lennolla, sillä en saanut koko kuuden tunnin aikana muuta kuin lasin vettä. Tänä aamuna vatsa tuntui siltä kuin sitä ei olisikaan. Kuin olisin kaksi erillistä palaa, joista ylempi roikkuu ilmassa kuin Sims-hahmojen päällä pyörivä timantti konsanaan.

Koska en tunne kaupunkia, lähdin kävelemään arvalla jonnekkin suuntaan. Ensimmäisen tielle osuneen kahvilan aamiaiskombo sai luvan kelvata. Vaihdoin croisantin toiseen keitettyyn kananmunaan ja naureskelin hitusen koomiselle aamupalatarjottimelleni. Mikään ei ole aikoihin maistunut yhtä hyvältä.
honoluluhonolulu honolulu honolulu honolulu honolulu honolulu honolulu

Haahuilin päämäärättä ympäriinsä. Huomioita ensimmäiseltä päivältä: Kaikkialla on vain kirkkaita värejä. Kuumuus ei haittaa, kun tuulta ja varjopaikkoja riittää. Paikalliset puhuvat kovaa, ja moni kiroilee railakkaasti, mutta iloisesti. Monella asiakaspalvelijalla on Havaiji-paidat. Juokseminen tällaisessä lämmössä on yhtä raskasta kuin nouseminen hissillä Suomessa.

Lisäksi yllätyin positiivisesti paikallisen ikäväestön elämänilosta. Kuljin musiikin perässä erään puiston livekonserttiin. Kyseessä oli Honolulu Century Ride -tapahtuma, ja muuan coverbändi soitti pop- ja rockhittejä antaumuksellaa armeijavaatteet päällä.

En usko, että ikäihmisillä oli mitään tekemistä itse pyöräilyn kanssa, eivätkä hei ainakaan minun silmissäni näyttäneet aivan musiikinkaan kohderyhmältä, mutta he fanittivat bändiä kuin viimeistä päivää. Jokaisen biisin loputtua tuli valtavat aplodit, vihellykset ja älämölö. Riemukkaat seniorit kävivät villinä, ja minä istuin hymyillen seuraamassa.

honolulu honolulu honoluluhonolulu honoluluhonoluluhonolulu

Viimeinen kuva onkin ainoa todiste siitä, että olen iha oikeasti täällä.

Olen nauttinut omasta seurastani, mutta myös surrut sitä, ettei minulla ole mukanani ketään, joka osaisi tehdä minulle aamuisin ranskanletin. Lisäksi suussa ja päässä tuntuu oudolta, kun ei ole juuri puhunut kenellekään pariin vuorokauteen. Tuntuu kuin päässä olisi aivan liikaa ajatuksia, eikä sen kapasiteetti pystyisi ottamaan kohta enää mitään vastaan, jos edellisiä ei saa jotenkin pullautettua pihalle. Joku lokeroija tykkäisi varmaan kutsua minua tästä johtuen ekstrovertiksi, mitä varmaan suurelta osalta olenkin.

Huomenna alkaa kielikoulu ja englannin opiskelu. Kivaa ja jännää, odotan kovasti. Huomenna saan kuulla myös tulevien viikkojen lukujärjestyksen, jotta pystyn suunnittelemaan mitä mahdutan tuleviin viikkoihin.

Moi Honolulusta! Aloha jne.

-Henriikka

Huom! Olen kurssilla EF:n kutsumana, enkä vastaa kustannuksista itse. Lue lisätietoa ja tilaa maksuton esite EF:n kielikursseista täältä.

Matkalla Havaijille!

hawaii-drawingKäynnissä on erittäin pitkä matkustuspäivä. Istun juuri Lontoon lentokentällä ja iloitsen ilmaisesta verkosta. Jos kaikki menee hyvin, olen perillä Honolulussa paikallista aikaa klo 22:43. Mutta 13 tunnin aikaeron vuoksi Suomessa kello lähestyy silloin jo sunnuntain puoltapäivää. Ensimmäinen lento Helsingistä Lontooseen lähti tänään ennen kahdeksaa, joten matkustusta kertyy tälle päivälle leppoisat 28 tuntia. Yritän ajatella toiveikkaana, että tällä kertaa en myöhästy lennoilta, eikä matkustusaika veny yli kahteen vuorokauteen.

Jännittää kyllä. Olen vasta viime vuosina tajunnut olevani matkajännittäjä. En ollut keksinyt sitä aiemmin, sillä mieleni pysyy kyllä miltei aina rauhallisena. Jännitys vain antaa itsestään merkkejä esimerkiksi fyysisin oikuin: on vaikeampi nukahtaa, ruokahalu on epätavallinen… Jännitys on lievää ja positiivista, semmoinen ajattelemaan ja toimimaan herättelevä voimavara. Minun on kuitenkaan turha väittää, etten jännittäisi.

Poden yleensä myös edellisillan lähtödepistä: ”Miksi edes lähden? Olisi niin ihana vain pitää lomaa Suomessa ja olla kotona.” Onneksi tunnen itseni ja tiedän, että tämä fiilis karkaa kuitenkin oitis, kun laukun saa hihnalle ja pääsee lentokentän turvatarkastuksesta läpi.

Alun perin minun piti lähteä reissuun vasta sunnuntaiaamuna. Onneksi päätin kuitenkin vaihtaa lähdön lauantaille, sillä maanantaina alkaa jo kielikurssi. Nyt minulla on koko sunnuntai aikaa levätä, tutkia paikkoja ja olla rauhassa. Voin käydä kurkkimassa missä EF:n kampus ja tulevat oppituntini ovat ja näyttääkö Waikikin uimaranta niin taivaalliselta kuin Pinterestissä.

On myös ihana purkaa kamat tulevaan kahden viikon kotiin. Minulla on oma huone EF:n asuntolassa ja aion tehdä siitä lempeän kotipesän. Sitten voin tarkistaa koulutarvikkeeni ja virittäytyä opiskelumoodiin: osallistun tulevan loman aikana 52 englannin oppitunnille. Se on todella paljon se. Se on ihanan paljon se.

Tarjolla olisi ollut myös 64 oppitunnin intensiivikurssi, mutta aktiivisista opinnoistani on jo sen verran aikaa, että uskon aivoni sietävän paremmin vähän lievempää tulitusta. Sitä paitsi en pistä pahakseni, jos saan tutustua kaupunkiin ja saareen vapaa-ajallani niin hyvin kuin mahdollista.

Toivon kovasti, että tulevissa kurssitovereissani on joku, joka tykkäisi tutkimusmatkailla kanssani. En välitä, olisiko hän 15- vai 85-vuotias, kunhan mieli olisi avoin ja utelias. Kaipaan varmasti opiskelun vastapainoksi myös paljon aikaa yksin, mutta tiedän, että saatan helposti myös liueta omiin oloihini uudessa sosiaalisessa ympäristössä, koska se on itselleni helpointa. Saan kuitenkin varmasti eniten irti, kun joku riuhtoisi mukaan tilanteisiin ja tapahtumiin. Pitää muistaa riuhtoa itse itseään.

Uskon, että reissusta tulee upea ja muistettava. Nyt vähän väsyttää, mutta kolmen lennon jälkeen pääsen suoraan nukkumaan. Lontoon ja Los Angelesin pysähdysten jälkeen on Honolulun vuoro ja olen saanut infoviestin, jossa kerrottiin Havaiji-paitaisten autonkuljettajien odottavan minua ja mahdollisesti muita kurssilaisia lentokentällä.

Laitahan seurantaan myös Instagram ja Snapchat (molemmat @aamukahvilla), niin pysyt perillä reissukuulumisista.

-Henriikka

Huom! Olen kurssilla EF:n kutsumana, enkä vastaa kustannuksista itse. Lue lisätietoa ja tilaa maksuton esite EF:n kielikursseista täältä.

Kuva: Lili’s

Viikon päästä kielikurssille Havaijille!

_mg_3376-kopio

Viikon päästä tähän aikaan istun lentokoneessa. Matka on startannut jo ennen kahdeksaa aamulla ja olen perillä paikallista aikaa ennen keskiyötä. Olen toivottavasti saanut pitkillä lennoilla tehtyä kirjoitustöitä valmiiksi ja ajastettua mahdollisimman monta blogijuttua, jotta voin perillä Honolulussa vain olla ja keskittyä hetkeen. Aikaero paikkojen välillä on 13 tuntia, ja yhteensä matka perille kestää noin vuorokauden.

Kerroin spontaanin matkani määränpäästä viikko sitten ja paljastin, ettei kyseessä ole silkka loma. Ja nyt kerron lisää: lähden EF:n kielikurssille kahdeksi viikoksi opiskelemaan. EF kutsui minut pikaisella varoitusajalla kurssilleen, ja syöksyin jopa kesken kesäloman takaisin töihin, että sain matkan raivattua kalenteriin. Menen opiskelemaan meille kaikille tuttua englantia, sillä kaipaan kovasti sellaista hanakkaa englannin kielen intensiivikertausta. Molemmat viikot tulevat sisältämään 26 tuntia opiskelua, jonka rinnalla pääsen onneksi tutustumaan myös Havaijiin ja Honoluluun, siniseen mereen ja aaltoihin. Löysin jo Pinterestistä vinkin kaupungin parhaista kahvipaikoista.

Honolulun EF:n kampus on reilunkokoinen, muttei mikään jättiläinen. Olettaakseni kampuksella on noin 200 opiskelijaa, joista toiset ovat kielikursseilla ja toiset useamman kuukauden, jopa vuoden mittaisilla opintojaksoilla. Kerron lisää, kun pääsen tutustumaan paikkaan paremmin. Koulu sijaitsee kaupungin keskustassa ja ikkunasta näkee Tyynen valtameren. Kävelyetäisyyden päässä ovat Waikikin hiekkarannat. Ei varmaan tarvitse vakuutella, kuinka paljon odotan kaikkea.

Tulen asumaan koulun asuntolassa, omassa huoneessani. Lähden matkaan yksin, eikä perilläkään ole muita suomalaisia kielikurssilaisia samanaikaisesti. Saatan kuulemma kuitenkin kuulla suomea, sillä muutama nuori mimmi viettää siellä pidempää opintojaksoa. Mutta enhän minä sinne suomea menekään kuulemaan, vaan oppimaan kieltä ja oppimaan uutta (erityisesti hula-tanssia.)

_mg_3400-kopio

Kyllä jännittää. Tämä on taas aivan uudenlaista matkustamista. Vaikka pursuankin intoa enkä periaatteessa ole mistään huolissani, huomaan välillä miettiväni aivan uudenlaisia asioita: Entä jos intensiivinen kielenopiskelu saa pääni aivan sekaisin? Entä jos en saakaan yhtään ystävää ja vietän kaksi viikkoa ypöyksin? Entä jos koko kaupungista ei saa gluteenitonta ruokaa? Entä jos en enää mahdu bikineihini? Entä jos kaikki muut haluavat bailata ja minä opiskella? Entä jos matkani on kuin kahden viikon kestoiset fuksiaiset? Ja aiheista tärkein: kuka oikein valokuvaa, kun Janne jää kotiin?

Hahahaha! Aukikirjoitettuna pohditut asiat kuulostavat aina paljon huvittavimmilta. Sydämestäni uskon, että edessä ovat kaksi viikkoa, jotka jäävät mieleeni koko loppuelämäksi. Voin sitten askel askeleelta murtaa ennakkopelkojani ja kirjoittaa teille, mitä kaikkea muuta kielikurssit ovatkaan kuin lukioikäisten juhlintaa. Haluan oppia niin paljon, nähdä niin paljon, tutustua ihmisiin ja kerätä pankkiin sellaisia elämyksiä, joista en ole ennen edes osaillut haaveilla. Kuka ties näkisin vaikka iloisen delfiinin!

Passi on voimassa, Esta on haettu. Viikko aikaa pakata. Iiiiiiiik!
-Henriikka

Huom! Olen kurssilla EF:n kutsumana, enkä vastaa kustannuksista itse. Lisätietoa löydät täältä.

Kahden viikon päästä Honoluluun!

honolulu

Sori nyt toverit, mutten jaksa pidätellä enää pidempään (siis tätä uutista, kyse ei ole virtsankarkailusta). Lähden kahden viikon päästä Havaijille, Honoluun, ja letkollen sinisen meren äärellä kaksi viikkoa.

Letkotella” tosin on harhaanjohtava verbi tässä kohtaa, sillä menen opiskelemaan. Kerron kaikesta lisää, kunhan vain tiedän itsekin enemmän. Lähden yksin ja lennän toiselle puolelle maailmaa näkemään Havaijin ensi kertaa elämässäni. Sinnikäs, aaltojen ympäröimä saari odottaa, ja meinaan haljeta onnesta.

Olimme suunnitelleet Jannen kanssa lähtevämme New Yorkiin lokakuussa. Halpalennot (vajaa 300€/henki!) oli jo tiputettu sähköiseen ostoskoriin, kunnes tuli joustamattomia työesteitä matkalle.

Nyt en mukise enää yhtään, etten näe Vapaudenpatsasta. Luulen nimittäin tämän seikkailun riittävän akuuttiin reissunälkään.

-Henriikka

Kuva: Jillian Harris / Honolulu Travel Guide