Valonpilkahduksia synkkyyteen

Kaupallinen yhteistyö Suomen World Vision

Menen suoraan asiaan: Tällä hetkellä maapallolla on käsillä akuutein nälkäkriisi vuosikymmeniin. Nälkiintyminen ja kuolema uhkaa lähes 50 miljoonaa ihmistä yli 40 eri maassa.

Saatat ehkä ajatella, että mitäs uutta tässä nyt on? Onhan maailmassa riittänyt nälkää näkeviä aina.

Mutta tilanne on todellakin poikkeuksellinen. Ilmastonmuutos, sota Ukrainassa sekä koronakriisi ovat olleet yhteisvaikuttamassa siihen, että kehitys ja tasa-arvo ovat tyssänneet ja ottaneet pakkia taaksepäin. Tämänhetkinen nälkäkriisi on tilanne, jollaista ei uskottu enää koskaan olevan.

Se on synkkää ja pysäyttävää, ja enemmänkin: Se on hurjaa.

Synkkää ja pysäyttävää on myös se, ettei tämä nälkäkriisi saa palstatilaa.

Sotauutiset ja sitä ennen korona, ja suoraan sanoen muut paljon vähemmän olennaiset mutta klikkihakuiset asiat, keräävät huomiota mediassa tämän sijasta. Ylipäänsä kehitysmaat saavat minimaalisesti palstatilaa, mutta tuntuu, että koronapandemian aikana ja jälkiseurauksena tila on käynyt yhä ahtaammaksi.

On tietysti ymmärrettävää, että kukin meistä kaipaa vähän kevyempää ja viihteellisempää ajateltavaa lannistavien uutisten keskelle. Totuus kuitenkin on, että sähkökriisistä, koronasta ym. huolimatta suurimmalla osalla suomalaisista menee edelleen oikein hyvin. Suurella osalla meistä on resursseja auttaa.

Nälkä on monimutkainen kriisi ja monen asian summa. Siihen vaikuttaa lukuisat eri tekijät ja asiat.

Nyt tapahtuvaan kriisiin ovat vaikuttaneet osaltaan korona, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt kuten kuivuus sekä Ukrainan kriisi.

Tuntuu edelleen epätodelliselta, että maantieteellisesti ja kulttuurisesti aivan meitä läsnä soditaan koko ajan. Ukrainan konfliktin aiheuttama ruuan hinnan nousu sekä erilaiset rajoitukset ja sulut pahentavat entisestään kriisiä. Tilanne heikkenee päivä päivältä ja erityisesti lapset kärsivät.

Viimeinen lause on surullisin. Erityisesti lapset kärsivät. Heidän, joiden pitäisi viimeiseksi kärsiä, kärsivät usein ensimmäisinä. Aina kun maapallolla menee huonosti, eniten kärsivät ne, joilla on jo valmiiksi vaikeaa.

Helposti ajatellaan myös, että nälkä tarkoittaa sitä, että joku jossain on nälkäinen ja kaipaa ruokaa. Että asia liittyy yksinomaan ruokaan ja elossa pysymiseen. Nälkä kuitenkin aiheuttaa lukuisia muitakin jatkovaikutuksia.

Äärimmäisellä nälällä ja pitkäkestoisella ruokapulalla on tuhoisia vaikutuksia lasten terveyteen, koulutukseen ja selviytymiseen. Perheet ovat äärimmäisessä hädässä. Nälkäkriisi lisää myös lapsiavioliittojen määrää.

– Sydämeni särkyy, kun näen, miten perheet ovat valmiita jopa myymään lapsensa, jotta he voivat ruokkia jäljelle jäävän perheensä, kertoi World Vision Afganistanin maajohtaja.

World Visionin sivuilta pystyy lukemaan tarkemmin nälkäkriisin vaikutuksista esimerkiksi juuri Afganistanissa.

Oli jotenkin surullisen konkreettista, kun kuvasimme näitä kuvia lähimetsässämme, ja saarinaapuri tuli koiran kanssa ohi. Jäimme juttelemaan kuvauksista, nälkäkriisistä ja tilanteesta maapallolla. Hän sanoi viisaasti ja riipaisevasti:

”Nopeasti ne asiat unohtuu. Ei siitä ole kauankaan, kun Suomessa ihmiset kiersivät juuri tuolla lailla ympäri metsää etsien jotain suuhun laitettavaa nälkää peittämään.”

Onhan se jotenkin konkretisoivaa, että Suomessa elää edelleen ihmisiä, joita on joskus autettu kriisiavulla.

En väitä, että pystyisimme ratkomaan koko kriisiä, mutta valonpilkahduksia kuitenkin on kaiken keskellä. Me pystymme auttamaan.

Sanon tämänkin suoraan: Kannattaa lahjoittaa avustustyöhön.

World Vision on yksi luotettavista järjestöistä, joiden kautta apu menee taatusti perille. World Vision on erityisesti maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten puolella ja myös maailman ruokaohjelman suurin jakelukumppani.

Avustustyö on nyt käynnissä ensivaiheessa 24 maassa. Ruokatarvikkeita jaetaan jo esimerkiksi Etiopiassa, Somaliassa, Nigeriassa, Jemenissä ja Afganistanissa.

Mitä World Vision käytännössä tekee?

• Toimittaa elintärkeää ruoka- ja käteisapua nälästä kärsiville perheille
• Toimittaa puhdasta juomavettä
• Auttaa ja hoitaa vakavasti aliravittuja lapsia, raskaana olevia naisia
ja imettäviä äitejä
• Kouluttaa ja tukee viljelijöitä, joita uhkaa satojen menetys

Kuukausilahjoittajat ovat äärimmäisen tärkeässä asemassa, jotta miljoonien lasten nälkiintyminen ja kuolema voidaan estää. Esimerkiksi 15 euron kuukausilahjoituksella on jo suuri merkitys kokonaisuudessa.

Olisiko sinulla mahdollisuus aloittaa kuukausilahjoitus?

Olen itse ollut World Vision kuukausilahjoittaja jo usean vuoden ajan. Tästä nälkäkriisistä luettuani ajattelin nostaa lahjoitussummaa.

Hävettää myöntää, etten ollut tajunnut tilanteen vakavuutta ollenkaan. Toisaalta, mitäpä sitä häpeämään. Nyt opin ja aina voi muuttaa toimintaansa.

Ei tällainen sadetakkityttö nyt paljon pysty tekemään, mutta yllättävän paljon kuitenkin.

Tuodaan yhdessä valonpilkahduksia synkkyyteen.

-Henriikka

Vuoden kuumin päivä

Kaupallinen yhteistyö: Suomen World Vision

Moni valittaa marraskuun harmaudesta, ankeudesta ja kylmyydestä, mutta oikeastihan tämä on keidas. Kylmyyttä ja vesisadetta pitäisi vaalia ja arvostaa, nähdä se suurena aarteena, harvinaisuutena suorastaan.

Täällä Suomessa pääsee aina hetkittäin pakoon tosiasioita. Juuri nyt on vuoden kuumin aika monissa kehittyvissä maissa. Ilmastonmuutos pahentaa ihmisten ruoka- ja vesipulaa ja voi pakottaa tulevaisuudessa miljoonat jättämään kotiseutunsa.

Olisi aika alkaa käyttää todellisempia termejä. Ilmaston lämpenemisen sijaan pitäisi puhua ilmaston kuumenemisesta. Ja ilmaston kuumenemista vastaan ei riitä toimiminen, vaan pitää taistella – taistella todella.

Ilmastoahdistuksesta kohti ratkaisukeskeisyyttä

Minua pidempään somessa seuranneet tietävätkin, että en ole enää lähiaikoina puhunut ilmastoasioista niin paljon kuin vaikka pari vuotta sitten. Se ei johdu siitä, ettenkö olisi ajatellut asiaa yhtä paljon tai ettenkö olisi toiminut vielä enemmän kuin silloin. Ilmastopuhe ja siitä kirjoittaminen veti vain mielenterveyteni ratkaisevasti huonommalle tolalle, minkä vuoksi olen pyrkinyt löytämään uusia tapoja käsitellä asiaa.

Totesin, että menetän ratkaisukykyäni, jos veivaan faktoja ahdistukseen saakka, itselleni sopivampaa on pyrkiä löytämään toivonrippeitä kaiken keskeltä ja roikkua niissä. Ilman toivoa, ei ole toimintaa – tarkoitan, taistelua.

Siksi pyrin pikemminkin keskittymään toimintaan kuin puheeseen, ja nimenomaan isoihin linjoihin enkä pieniin yksityiskohtiin. Tällä tarkoitan, että vaikka ajan nykyisin ajan autoa jonkun verran, en ole lentänyt ollenkaan 3 ja puoleen vuoteen. Tai vaihtoehtoisesti sitä, että vaikka välillä ostan take away -kahvin muovikannella, pyrin keräämään lähimetsästä sienet syötäväksi ja marjat puuron päälle, ja ruokahävikin ihan minimissä. Tai sitä, että pyrin sysäämään painetta muutoksesta nimenomaan yrityksille, päättäjille ja olennaisimmin asiaan vaikuttaville tahoille yksityisihmisten sijaan ja lahjoitan systemaattisesti rahaa ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.

Viilennystä vuoden kuumimpiin päiviin

Nämä kuvat saattavat vähän ihmetyttää – jäätelöä keskellä marraskuuta. Miten ihmeessä tämä liittyy mihinkään?

World Vision jalkautui tänään Helsinkiin jakamaan ilmaiseksi jäätelöä. Ilmastojäätelö on kotimaisen Jymyn hiilinegatiivista Taivas-jäätelöä, jotka kulkevat nimillä Nestehukka, Ruokapula ja Pakomatka. Jätskiä jaettiin Kampin Narinkkatorilla olevalla jäätelökioskilla sekä K-Market Kampissa ja Hertassa.

Kampanjan tarkoituksena on herätellä ihmisiä ajattelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia maailman heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Vaikka meillä on vuoden pimeimmät ja ankeimmat päivät käsillä, on jossain päin maailmaa nytkin vuoden kuumimmat päivät, ja ilmastonmuutoksen seurauksena ne ovat nyt aiempaa kuumempia ja niitä on entistä enemmän.

Jäätelöiden kääreissä on tarkempaa tietoa kampanjasta ja World Visionin ilmastotyöstä.

En tiedä, löytyykö sieltä kaltaisiani helteen inhoajia, mutta itselleni viime kesä oli aivan hirveä sään puolesta. Iltapäivälehdet kirjoittivat seksihelteestä ja ihanista kuumista aalloista, ja minun teki vain mieli huutaa, että tajuatteko, että maailma tuhoutuu?! Sitten jälleen kerran totesin, että parempi toimia, siis taistella, eikä vaipua ahdistuksen alle. Se ei tietysti tarkoita sitä, etteikö tosiasioista pitäisi puhua rehellisesti, mutta ehkä välillä uusi tulokulma auttaa.

Esimerkiksi tämä jäätelökampanja on minusta oiva esimerkki siitä, ettei kaikkea tarvitse käsitellä pelottelun ja ahdistuksen kautta. Kysyin kampanjan järjestäjiltä, onko tarkoitus, että jäätelönhakija syyllistyy sitten saadessaan jäätelön kääreineen lopulta käteensä. He vastasivat, että ei ole, vaan että tosiasioita voidaan yhtä lailla käsitellä ilahduttavan asian kautta, kunhan viesti menee perille ja se saa ihmiset toimimaan.

Miksi World Vision kampanjoi ilmastonmuutoksen liittyen?

Olen kertonut jo useaan otteeseen olevani World Visionin kuukausilahjoittaja. Kansainvälisen World Visionin tehtävänä on ollut 70 vuoden ajan suojella maailman heikommassa asemassa olevia lapsia, heidän perheitään ja yhteisöjään.

Tänä päivänä ilmastonmuutoksen vastainen sekä muutokseen sopeutumiseen tehtävä työ on missä suurimmissa määrin nykyisten ja tulevien polvien lasten suojelua.

Ilmastonmuutos ei tarkoita vain ympäristömme tuhoa ja monimuotoisuuden köyhtymistä, vaan pahentaa myös köyhyyttä ja lisää nälkää sekä epätasa-arvoa. Metsät, viljelyala ja karjan laidunmaa heikentyvät, vieden samalla perheiden elintärkeän toimeentulon ja lasten mahdollisuuden monipuoliseen ravintoon ja koulunkäyntiin.

Ilmaston kuumenemisella on lukemattomia sivuvaikutuksia itse ympäristön lisäksi:

– 75 % maailman köyhimmistä ihmisistä asuu maaseudulla ja viljelee maata: heille epäsäännölliset tai puuttuvat sateet merkitsevät nälkää.
– Vuosittain maapallon metsät vähenevät 4,7 miljoonalla hehtaarilla.
– Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat jo yli 50 % maansisäisestä pakolaisuudesta, ja vuonna 2018 yli 16 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa kuivuuden, hirmumyrskyjen ja muiden muuttuneiden sääolosuhteiden takia.
– Ilmastonmuutos saattaa sysätä jopa 100 miljoonaa ihmistä takaisin köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä. Jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä, vuoteen 2050 mennessä maailmassa voi olla jopa 200 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotiseutunsa ilmastonmuutoksesta johtuvien syiden takia.

Todella hurjia faktoja, tulevaisuudennäkymiä ja lukuja, joita ei tekisi mieli ajatella, mutta joka on kuitenkin välttämätöntä ja jonka puolesta toimiminen on yksinkertaisesti empatiakykyä muita ihmisiä kohtaa.

Millaista työtä World Vision tekee ilmastonmuutokseen liittyen?

World Vision tekee ilmastotyötä esimerkiksi näin:

– Tekemällä uudelleenmetsitystyötä Afrikassa ja Aasiassa

– Kehittämällä maanviljelyä muun muassa tehokkaampia sadevettä hyödyntäviä kastelujärjestelmiä rakentamalla sekä kouluttamalla viljelijöitä hyödyntämään paremmin kuivuutta kestäviä lajikkeita, jotta ihmisillä olisi riittävästi syötävää

– Kouluttamalla ja tarjoamalla pienlainoja pienyrittäjille, jotta he voivat monipuolistaa toimeentuloaan, ja siten paremmin sopeutua ilmastonmuutokseen

– Auttamalla yhteisöjä valmistautumaan paremmin sään ääri-ilmiöihin, esimerkiksi koulutusten, harjoitusten ja yhteisten hätäsuunnitelmien avulla

– Olemalla paikalla: World Vision antaa humanitaarista apua esimerkiksi myrskyjen uhreille, ja tarjoaa käteisavustuksia kuivuuden riivaamilla alueilla, jotta perheet selviävät pahimman yli myymättä kaikkea omaisuuttaan

Miten sinä voit olla mukana tekemässä hyvää ilmastotaistelussa?

World Visionin säännölliset kuukausilahjoittajat pääsevat mukaan tukemaan ilmastotyötä. Itse olen ollut World Visionin lahjoittaja nyt puolitoista vuotta enkä aio lopettaa.

On mukava, että yhdellä lahjoitussummalla pääsen vaikuttamaan moneen asiaan, sillä kuukausilahjoittajien varoilla tuetaan ilmastontyön lisäksi myös erityisesti silpomisen vastaista työtä sekä katastrofityötä, kuten esimerkiksi tänä syksynä hätäapua Afganistaniin.

Lahjoitussysteemi toimii niin, että varat kerätään yhteen ja käytetään aina siellä missä apua eniten tarvitaan. Lahjoituksilla autetaan vaarallisilla ja epävakailla alueilla projektiluontoisesti.

Kuukausilahjoittajaksi voi osallistua vaikka vain 10 eurolla kuukaudessa. Täällä pääset liittymään kuukausilahjoittajaksi.

Kohti kirkkaampaa tulevaisuutta, kohti kylmempiä päiviä!

-Henriikka

Tytöt ovat ihania ja tärkeitä

Kaupallinen yhteistyö: World Vision

Tytöt ovat ihania. Tytöt ovat tärkeitä. Minulla on sellainen harras haave, että joskus kaikki tytöt saavat olla juuri sellaisia kuin haluavat ja tehdä juuri niitä asioita, kuin itse lystäävät: opiskella, rakastaa, vihata, huutaa, tanssia ja harrastaa. Nauttia elämästä ja oppia uutta. Ryhtyä kampaajaksi, poliisiksi tai taiteilijaksi, syödä sunnuntaisin lempiruokaansa ja saada syntymäpäivänään kauniin paketin.

Aina välillä jossain kaupungilla tapaa jonkun tuntemattoman muksun, joka on selvästi elementissään: laulaa ravintolan tuolilla seisten tai leikkii syksyn lehdillä keskittyneesti. Enhän minä tietenkään totuutta näiden elämästä tiedä, mutta noista hetkistä tulee aina sellainen olo, että kunpa kaikki lapset saisivat elää yhtä vapaasti ja onnellisesti, yhtä lapsina.

On sanomattakin selvää, ettei näin vielä ole. Tuntuu aivan hurjalta ajatella, miten vaihtelevissa oloissa maailman tytöt joutuvat elämään. En tiedä, oletteko seuranneet lähiaikojen uutisia muun muassa Afganistanista tai lähivuosien korona-uutisointia tyttöjen näkökulmasta? Ei valitettavasti hyvältä näytä.

Näissä kuvissa on kolmen sukupolven tytöt. Minä, äitini ja tyttäreni. Kuulostaapa jännittävältä ja jopa absurdilta kirjoittaa se auki. Viimeksi kun kirjoitin tyttöjenoikeuksista blogiin, Tikku asui vielä vatsassani lumikinosten noustessa Porvoon saaristossa.

Meidän mimmikolmikkoon korona on toki vaikuttanut, mutta aivan miniminimaalisesti verrattuna siihen, millaista jälkeä pandemia on tehnyt maailman heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämiin ja asemaan. Helposti tulee ajateltua vain itse sairautta, mutta kun alkaa purkaa koko koronavyyhtiä, ymmärtää sivuvaikutusten suuruuden.

Tässä pari todella karua faktaa:

– UNESCO:n arvion mukaan 11 miljoonaa tyttöä ei palaa enää kouluun koronapandemian jälkeen.
– Koronapandemian aiheuttama nälkä on lisännyt ennen 18-vuoden ikää naimisiin joutuvien lasten määrää 3,3 miljoonalla.
– Vuonna 2020 lapsiavioliittojen määrä kasvoi eniten 25 vuoteen.

Miten tämä vyyhti sitten rakentuu?

Tässä sellainen yksinkertainen karvalakkimalli selittämään koko tapahtumaketjun rakentumista:

Koronapandemia
> perheiden toimeentulon menetys + suljetut koulut (silpomisia tapahtuu erityisesti kun koulua ei ole)
> nälkä
> tytöt naitetaan, jotta olisi yksi ruokittava vähemmän ja myötäjäiset auttavat muuta perhettä selviytymään
> moni kulttuuri edellyttää tytön silpomista ennen avioliittoa
> lapsiavioliitosta seuraa usein teiniraskaus
> tyttöjen koulutus keskeytyy ja heidän nousemisensa köyhyydestä vaikeutuu

Ongelma on siis monisyinen ja monimutkainen, eikä todellakaan helpolla ratkaistu. Vanhemmat yrittävät suojella lapsiaan ja perheitään nälältä ja turvata paremman tulevaisuuden avioliiton kautta. En siis pidä siitäkään, että syyttävä sormi osoittaa nimenomaan heihin – uskon kaikkien vanhempien toivovan lapselleen vain parasta.

Epäreilu fakta vain on, että tällaiset koronan kaltaiset pandemiat ja muut maailmaa ravisuttavat kriisit iskevät kaikista rajuimmin juuri niihin, joilla on jo valmiiksi vaikeinta.

Onneksi tässäkin tilanteessa voi ojentaa auttavan kätensä. Olen viime syksystä asti ollut World Visionin kuukausilahjoittaja. World Vision auttaa maailman heikoimmassa asemassa olevia lapsia. Kuukausilahjoittaminen toimii niin, että varat ohjataan aina sinne, missä kulloinkin niitä eniten tarvitaan – Tällä hetkellä siis todella paljon koronapandemian tekemien lieveilmiöiden taltuttamiseen, esimerkiksi juuri tyttöjen asemaan.

Kuukausilahjoittajana pääsen:

– Suojelemaan tyttöjä haitalliselta silpomisperinteeltä.
– Puolustamaan heidän oikeuttaan lapsuuteen ja koulutukseen ilman pelkoa avioliitosta ja lapsiäitiydestä.
– Auttamaan lapsia myös muiden kriisien, kuten konfliktien tai luonnonkatastrofien, keskellä

Minulla on ollut koko korona-ajan vahvasti sellainen olo, että koska minulla on asiat hyvin ja resursseja auttaa, minun on se tehtävä. Samaistutteko? Ensin ajatukset olivat nimenomaan Suomessa ja ihmisissä ympärillä, kunnes se siirtyi ymmärtämään, miten heikosti monissa muissa paikoissa menee.

Valitettavasti kärsijöinä ovat usein tytöt. Kaikki nämä tärkeät, pienet, ihanat tytöt.

Millaisia konkreettisia tekoja World Vision tekee?

Ettei World Visionin työ jäisi etäiselle tasolle, tässä konkreettisesti toimia joita se lahjoitetuilla rahoilla tekevät:

• Rakentaa tytöille turvataloja
• Järjestää väkivallattomia aikuistumisriittejä (silpomisen tilalle)
• Kouluttaa silpojia uusiin ammatteihin
• Kouluttaa perheitä ja yhteisöjä silpomisen ja lapsiavioliittojen haitoista
• Jakaa ruoka-apua köyhimmille perheille estääkseen tyttöjen silpomisen ja avioliitot

Silpomisen vastaista työtä tehdään Keniassa ja Somaliassa. Lohduttava, toivoa antava fakta on, että esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana Kenian Sookin alueella silpomisten määrä on vähentynyt 70 %. Se on paljon se.

Välillä hyväntekeväisyys-jutuissa tulee hetkellisesti sellainen olo, että puuuuh auttaakohan tämä mitään. Tuollaiset selkeiksi pureksitut faktat kyllä rauhoittavat sydäntä, vaikka työmaa totta kai jatkuu.

Oman lapsen kautta tulee kyllä katsottua maailmaa vähän (paljon) uusin silmin. Ihan käsittämätön ajatus olisi esimerkiksi se, että jossain toisessa maailmankolkassa olisin mahdollisesti antanut hänet jo silvottavaksi. Tai ehkä hänen avioliitto-kohtalostaan olisi jo päätetty.

• Joka vuosi 3 miljoonaa tyttöä silvotaan
• Joka vuosi 12 miljoonaa tyttöä joutuu naimisiin enenn 18-vuotispäiväänsä, ja maailmanlaajuisesti lapsimorsiamia on tällä hetkellä 650 miljoonaa.
• Tilastollisesti alle 18-vuotiaana naimisiin joutuneet tytöt kohtaavat useammin väkivaltaa, ennenaikaisen synnytyksen, äiti- ja lapsikuolleisuutta, ansaitsevat vähemmän ja heidän lapsensa kärsivät todennäköisemmin puutteellisesta ravinnosta.

Aivan sydäntä puristaa, kun ajattelen kaikkia niitä maailman tyttöjä, joiden kuuluisi saada nousta ravintolan tuolille laulamaan tai leikkiä ruskanlehdillä. Joiden kuuluisi opetella ajamaan polkupyörää tai lukemaan sen sijaan, että opettelisit olemaan vaimoina, tai opettelisivat pissaamaan silvotulla pimpillä. Heillä on varmasti ihan tavallisia haaveita, ihan tavallisen tyttöjen ajatuksia ja unelmia. Jotta haaveista saataisiin suunnitelmia, tarvitaan meidän apuamme, jotka pystymme auttamaan.

Jo 10 eurolla kuussa, olet viemässä eteenpäin muutosta ja auttamassa heikoimmassa asemassa olevia lapsia joka päivä.

Ryhdy kuukausilahjoittaksi tästä.

Kiitos.

– Henriikka

Eniten koronasta kärsivät ne, jotka kärsivät valmiiksi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen World Vision

Täällä saaristossa on helppo unohtaa maailmanmurheet. Täällä lumen keskellä voi viettää päiviä tapaamatta yhtäkään ihmistä, uutisvirran voi sivuuttaa ilman huomiota ja omaan onneensa voi käpertyä ulkomaailman huolia muistamatta. Täällä ei tarvitse pitää maskia poistuessaan kotiovesta, ja koronakin tuntuu useasti kaukaiselta ajatukselta, jos ei käväise kaupungissa. Vauva kasvaa vatsassa, ja olo on onnellinen.

Tässä on tietysti myös hyvät puolensa. Vaikeissakin ajoissa on hyvä säilyttää henkinen hyvinvointi ja mielenrauha. Siltikin, kääntöpuolena kaikessa on totuus: maailma on edelleen hyvin vaikeassa jamassa koronan takia. Valitettavasti suurimmin kärsivät ne, jotka kärsivät jo ennen pandemiaa.

Vaikka omaa mielenrauhaa kannattaakin vaalia, on suurin osa suomalaisista kuitenkin niitä, jotka voisivat pikemminkin valjastaa omat resurssinsa auttamaan avuntarvitsijoita. Se ei tarkoita sitä, että tässä tarvitsisi nyt uhrata koko elämänsä Äiti Teresana tai Robin Hoodina olemiseen, vaan sitä, että pysyisi valppaana sille, kuinka omista varoistaan voisi jakaa apua muille.

Olen puhunut vuosia silpomisen vastaisesta työstä. Ylihuomenna, lauantaina 6.2. on Silpomisen vastainen päivä, minkä vuoksi nostan taas aiheen esille.

En tiedä miksi juuri tästä tuli itselleni niin tärkeä sydämenasia. Lapset ja sukupuolten välinen tasa-arvo ovat aina olleet minulle tärkeitä arvoja, mutta tietysti nyt, kun sisälläni kasvaa ihan pieni, viaton lapsi, asia tulee niin paljon konkreettisemmaksi.

Näitäkin kuvia katsoessa tuntuu aivan ihmeelliseltä, että noin puolitoista kiloinen pötkylä elää tuolla sisuksissani ja saapuu toivon mukaan maailmaan parin kuukauden päästä. Samalla se nostaa kaikki vaistot suojelemaan häntä, mutta suojelemaan myös kaikkia maailman pikkuisia.

On täyttä hulluutta, että tyttöjä silvotaan.

Miten korona vaikuttaa silpomisen vastaiseen työhön?

Lähes vuoden kestänyt koronapandemia on iskenyt kovaa myös silpomisen vastaiseen työhön.

Miksi? Koulujen sulkemiset, kokoontumiskiellot ja liikkumisrajoitukset ovat estäneet kohtaamisen. Lähitapaamisia viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ei pystytä toteuttamaan suunnitellusti ja ruohonjuuritason koulutukset silpomisen haitoista ovat osittain peruuntuneet.

Kauheinta on, että seuraukset näkyvät lisääntyneinä silpomismäärinä, esimerkiksi Suomen World Visionin ohjelma-alueilla Kenian Sookissa ja Somalian Puntmaassa.

Koronarajoitukset ovat myös heikentäneet perheiden taloudellista tilannetta. Jos perheellä ei ole rahaa ruokaan, paine tyttöjen silpomiseen kasvaa. Tämä on vähän sellainen pakollinen tapahtumasarja monessa perheessä taloudellisten resurssien ollessa tiukilla: Tyttöjen koulutus on valitettavasti ensimmäisiä asioita, joista moni perhe säästää. Ja kun tyttö menee naimisiin, perhe saa siitä taloudellista hyötyä. Naimisiinmeno on edelleen huomattavasti helpompaa, mikäli tyttö on silvottu.

Näin ollen korona on vaikuttanut silpomisen määrien kasvun lisäksi myös lapsiavioliittojen määrään, minkä kuuleminen ja ymmärtäminen tekee vähintään yhtä vihaiseksi ja surulliseksi.

Uusia keinoja silpomisen vastustamiseksi

Ettei kaikki vaikuttaisi vain lannistavalta, on totta kai kerrottava, että monet tahot ovat valjastaneet uusia toimintatapoja käyttöönsä tilanteen estämiseksi.

Suomen World Vision on pitänyt säännöllisesti etäyhteydettä kyläpäälliköihin ja muihin vaikuttajiin toiminta-alueilla. Kohdemaissa on aina paikallisista työntekijöistä koostuva kyseisen maan toimisto, joka suunnittelee hankkeet yhdessä paikallisen yhteisön kanssa ja toteuttaa kaikki konkreettiset avustustyöt ja kehityshankkeet. Maaseudun kylissä on tiedotettu jopa autojen katoilta kovaäänisten avulla. Radiokanaviin, muuhun paikallismediaan sekä sosiaaliseen mediaan on tuotettu tietoiskuja. Työtä on tehty laajassa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa siten, että isot kyläkokoontumiset ovat vaihtuneet pienryhmien tapaamisiin.

Korona-aikaan on jaettu myös ruoka-apua ja rahallista tukea köyhimmille perheille, joissa asuu silpomisuhan alla olevia tyttöjä. Tällaisilla toimilla on suora vaikutus tyttöjen turvallisuuteen.

Useita silpomissuunnitelmia on saatu myös onneksi pysäytettyä näiden toimien avulla. Keniassa järjestettiin viime vuonna pienryhmäkeskusteluja 25 kylässä, joissa silpomista vielä esiintyy. Näihin koulutuksiin osallistui noin 1000 lasta, tyttöjä ja poikia.

Vaikka isot kyläkokoontumiset esimerkiksi terveysasemilla ovat koronarajoitusten takia kiellettyjä, World Vision kokosi Kenian Sookiin tehokkaasti toimivan pienryhmän, joka jalkautuu kouluttamaan silpomisen haitoista sekä antamaan lääkinnällistä ja psykologista tukea silpomisen kokeneille ja siitä pelastuneille tytöille. Somalian Puntmaassa 415 tyttöä on pelastunut vuonna 2020 silpomiselta intensiivisen vaikuttamistyön ansiosta.

Tuntuu hyvältä lukea tuollaista konkretiaa. Noin monta tyttöä on pelastunut.

Mitä voin tehdä auttaakseni?

Palataanpa jälleen idylliseen saaristoon, tähän ja moneen muuhun tilanteeseen nähden hyväosaiseen kuplaan, jossa resurssit tuntuvat riittävän yli oman onnen ylläpidon. Meidän kaltaisia tarvitaan!

Apua voi viedä perille ja tarjota monella tavalla, mutta yksi yksinkertaisimmista on taloudellinen apu.

Kuukausilahjoitus

Olen itse ollut viime syksystä lähtien Suomen World Visionin kuukausilahjoittaja. Kuukausilahjoittajien varoilla suojellaan kehitysmaiden lapsia joka päivä siellä, missä hätä on suurin. Rahat käytetään muun muassa tyttöjen silpomisen vastaisen työhön, mutta myös auttamaan kriisien, sotien ja luonnonkatastrofien keskellä eläviä lapsia kohti hyvää ja turvallista elämää. Jo kympillä kuussa saadaan merkityksellistä työtä aikaiseksi ja vieläpä siellä, missä apua eniten tarvitaan.

Jos haluat olla mukana auttamassa, voit liittyä Suomen World Vision -kuukausilahjoittaksi täällä.

Lupaan taas lahjoittaa extra vitosen jokaisesta kuukausilahjoittaneeksi ryhtyneeksi. Jätä siis tieto kommenttiboksiin tai minulle vaikka Instagramin kautta, mikäli tahdot. Tietenkin tämän voi tehdä ihan hissukseen ja omineen vain.

Kertalahjoitus

Jos aihe resonoi ja haluat olla auttamassa, kuukausilahjoituksen lisäksi myös kertalahjoitus on mahdollinen. Kertalahjoittajana tuet silpomisen vastaista työtä Keniassa ja Somaliassa. Kannustan jakamaan omastaan varojen mukaan, mutta muistatan taas, että kympilläkin on iso merkitys.

Jos haluat tehdä kertalahjoituksen, voit tehdä sen täällä.

YK:n väestörahaston UNFPA:n mukaan koronapandemialla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia tyttöjen sukuelinten silpomiseen. Pahimmillaan se voi lisätä silpomisten määrää jopa kahdella miljoonalla seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Tämä tarkoittaa itse brutaalin väkivaltaisen ja vaarallisen toimenpiteen lisäksi sitä, että myös vaikutukset seuraavat: tyttöjen koulutus pysyy matalampana, lapsiavioliittojen määrää ei saada laskuun, sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteudu… Tämä tarkoittaa sitä, että silpomisen vastaista työtä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Apua tarvitaan yhä enemmän.

Aion vastaisuudessakin seistä näissä tukijoukoissa, vaikka tulevaisuudessa en ehkä aivan näin pyöreämahaisena. Haluan suojella pikkuista ihmettämme, mutta yhtä lailla kaikkia maailman lapsia. Erityisesti niitä jotka ovat joutuneet kokemaan jo aivan liikaa muutenkin.

Autetaanhan?

-Henriikka