Pienelle tytölle onnea!

6
–
elämä, juhlatTags: , ,
_MG_0003 kopio

Olen ollut tänään synttärityttönä. Sain herätessäni aamutakin päälle ja kruunun päähän. Lahjapaketeista paljastui villatakki ja elokuvalippuja, mutta kortti oli kirkkain kruunu kaikelle: ”Pienelle tytölle onnea!” Kuka ostaa ristiäiskortin tytölle, joka on päässyt jo neljännesvuosisataan?

Täytän 25 vuotta. Se tuntuu aika vähältä. Toivottavasti elän vielä ainakin kolme neljännestä. Etsin eilen blogista vanhempia syntymäpäiväjuttujani ja tuntuu, että tulen vuosi vuodelta tyhmemmäksi. Esimerkiksi viimevuotiset ajatukseni ovat paljon tätä vuotta viisaampia.

Toisaalta, olen enemmän intoa täynnä kuin koskaan aiemmin. Olen utelias ja katson silmät suurina maailmaa. Otsani ja suupieleni ovat jo nyt rypyillä ihmettelevien silmieni ja nauravan suuni vuoksi. Haluan oppia kaiken kaikesta, nähdä paljon ja enemmän. Lukea kirjoja, kohdata ihmisiä ja seikkailla. Sanoa oikeita sanoja oikeaan aikaan ja joskus aivan vääriä lauseita väärään väliin. Tuntuu, että olen palannut 15-vuotiaan Henriikan naiiveihin ajatuksiin ja sinisiin silmiin.

_MG_0006 kopio

Tämän syntymäpäivän huippuja olivat ihanan, venytetyn aamiaisen lisäksi iltapäivän kakkukahvit, after work -glögi yllätysseurassa, sydämen jokaiseen takanurkkaankin päässyt leffa Inside Out ja itselle ostettu lahja. Pyysin sen tietenkin pakettiin. ”Tuleeko jouluksi?” ”Juu, juu tulee toki.”

Minulta kysyttiin tänään yllättäen mikä on tärkein tavoitteeni 25-vuotiaana. Vastasin, että aion tehdä talvivaelluksen. Se saattaa olla ihan pieni vaellus vain, mutta sen on kestettävä yön yli.

Voisin haaveilla myös vuoristoratamaisen tunne-elämäni tasaantumisesta, yli-innokkaiden hetkieni toppuuttelusta tai palopuheitteni määrän puolittamisesta. Niitä on vain niin vaikea mitata millään. Ainakin vaellus on riittävän konkreettinen tavoite toteutettavaksi.

Iloa ja riemua!

-Henriikka

Tanssia syyttä, tanssia vaan

8
–
elämä
pyorakuva

Tulin äsken kotiin pitkän, pitkän päivän jälkeen. Oli tarkoitus alkaa sillä lailla sallitusti, sopivasti kiukuttelemaan. Tiedättehän, tömäkästi polkemaan jalkaa ja vaatimaan kuumaa kaakaota. Väittämään, että minun päiväni se on toden teolla ollut raskas, varmasti puolta raskaampi kuin sinun. Huokailemaan raskaasti ja pudistamaan päätään: ”Ei ei, nyt olen kyllä liian väsynyt keskittymään sinun päiväsi kuulumisiin. Ymmärräthän?”

Ovelle tuli vastaan onnellinen mies. ”Aion kirjoittaa vielä blogiinkin”, sanoin. ”Saat tietysti kirjoittaa, mutta ajattelin että ensin tanssittaisiin, kun minulla on biisikin valmiina.”

Kaiuttimista alkoi kuulua Justin Bieberin ”What do you mean?” ja sittenhän me jorattiin. Akvaariasunnostamme olisi nähnyt kilometrien päähän, mutta kuka nyt tuollaisella säällä olisi pihalla kuikuilemassa. Hypin, pompin ja tanssin silmät kiinni biisin viimeisiin sanoihin saakka.

Täysin puun takaa tulleen jamin jälkeen istuin tähän kirjoittamaan. Enkä nyt kertakaikkiaan voi kirjoittaa teille mitään muuta kuin kehotuksen tanssia useammin. Tanssia syyttä, tanssia vaan. Etenkin niin, että näyttää aivan typerältä.

Tanssikaa, toverit. Tanssikaa. Siitä ei voi seurata mitään muuta kuin hyvää.

-Henriikka

Ps. Blogin uusi ulkoasu, toisaalta niin tuttu ja toisaalta vieras. Mitä tykkäätte? Ja hei, arvostaisin todella paljon, jos kertoisitte mahdollisista teknisistä ongelmista.

13 kivaa marraskuulta

4
–
elämäTags: ,
november

1. Nuuksion seikkailu

Tästä olette kuulleet intoilua jo liikaakin. Minun ja Bean telttaretki Nuuksioon loka-marraskuun taitteessa enteili kaikkojen aikojen parasta marraskuuta. Ensimmäinen kirjoitus täällä, toinen osa tulossa tällä viikolla.

2. Fabula

Kirjojen Netflix. Kuukausihinnalla kirjoja niin paljon kuin vain jaksaa lukea. Tästä kirjoitan enemmän myöhemmin, mutta jo tässä vaiheessa heitän pienet fiilistelyt uudesta lempparista. Kesken on kirja Marimekosta.

3. Isänpäiväviikonloppu

Kuinka ihanaa, että saimme mahtumaan samaan viikonloppuun reissut sekä minun että Jannen perheen luokse. Suomiretket kunniaan!

4. TinTin Tango

Kävin pitkästä, pitkästä aikaa Café TinTin Tangossa. Tilasin kaksi kananmunaa ja kaakaon. Töölöläinen kuppila on äärimmäisen random, äärimmäinen helmi.

5. Urban A

Kuukauden putiikki -titteli menee Urban A:lle, josta ostin collegen ja hihattoman paidan. Povaan molemmista vaatekaapin kestosuosikkeja. Ostoaktiivisuuteni on vähentynyt viimeisen pari vuoden sisään radikaalisti ja siksi hyvistä ostoksista nauttii nykyään yhä enemmän.

6. Cupping

Johan & Nyströmillä järjestetty cupping-koulutus keräsi yhteen kivoja tyyppejä ja hyvää kahvia. Näistä kahdesta ei voi kuin pitää.

7. Brunssi puisessa paritalossa

Ihan tavallinen brunssi, ihan tavallisten ystävien kanssa, ihan tavallisena päivänä. Kuukauden parhaita hetkiä, vaikka kuume nousikin kotimatkalla.

8. Muuttouutiset

Me muutamme. Me tosiaan muutamme. Huomenna tapahtuvan blogimuuton lisäksi muutamme myös fyysisesti joulukuun lopussa. Arabianranta vaihtuu Helsingin keskustaan ja neliöitä jää kelkasta 20. Meinaan haljeta innosta.

9. Yksinolo

En ole koskaan ennen kaivannut yksinoloa yhtä paljon kuin nykyisin. Ja puhun nyt nimenomaan valinnasta olla yksin, en yksinäisyydestä. Taidan olla samanaikaisesti äärimmäinen ektrovertti ja erittäin introvertti. Rakastan vajota omiin ajatuksiini, kävellä sinne sun tänne, kun kukaan ei ole päättämässä minne. Käpertyä sohvalle, keittää hyvät kahvit, lukea lehteä ja kirjoittaa listoja turhista asioista.

10. Turkki-porukan karonkka

Syyskuun Turkin matkan reissuporukka kerääntyi yhteen syömään, muistelemaan ja nauramaan. Nauroin vedet silmissä monille muistoille ja ihmettelen edelleen, miten hieno porukka oli mukana.

11. Luento Lahdessa

Olin työni puolesta luennoimassa Helsingin yliopiston täydennyskoulutukseen kuuluvalla SomePro-kurssilla. Puolitoista tuntia settiä viestinnän ammattilaisille aiheesta ”Blogit – vaikuttava media?”. Ai että, miten hermoilin. Elokuussa kysyttiin, voinko mennä ja lupauduin. Oli useampi kuukausi aikaa sulatella ja ylpeyden määrä oli huipussaan, kun homma oli selätetty kunnialla.

12. Brunon kirpputori

Olimme ystävien kanssa myymässä vaatetta ja tavaraa eilen Konepajan Brunon kirpputorilla. En ollut aikoihin myynyt fyysisellä kirppiksellä ja ilmassa oli oikeaa markkinahenkeä. Sopivaa tungosta, ärsyttäviä tinkaajia ja paljon hyviä kauppoja ja ihmiskohtaamisia.

13. Pikkujoulut

Marraskuussa on juhlittu. Perjantaina oli työpaikan kekkerit, sitä ennen minun ja Idan omat minipikkujoulut, joista kerron lisää myöhemmin. Marraskuussa tanssin myös haikeita jäähyväisiä Suomen Blogimedian pikkujouluissa ja suuntasin katseen kirkkaaseen tulevaan Asennemedian joulukekkereillä.

Huomenna korkataan joulukuu ja se uskoakseni tuo yhtä lailla kaikkea hyvää tullessaan. Muutakin kuin Jouluradion. Huomisesta lähtien blogi-agentuurini vaihtuu, kun Asennemedia ottaa ohjat blogini bannerimainoksista ja kaupallisten yhteistöiden edistämisestä. Saan jatkaa keskittymistä olennaisimpaan, kuviin ja teksteihin, joita kyllä riittää tulevillekin kuukausille.

Mutta arvatkaahan! Joulukuun alku ja uudet kuviot tuovat myös blogille uudistuneen ulkoasun. Liian kauas ei tästä turvallisesta karata, mutta pieni raikastus on ollut paikallaan jo pitkään. Keskiyöllä laitetaan uusi ulkoasu kaikille nähtäväksi, toivon mukaan se on lukijallekin mieluinen.

Mutta kiitokset marraskuulle ja ensi vuonna nähdään.

-Henriikka

Ps. Melkein unohdin! Parasta koko marraskuussa olivat torstain yllätyssynttärit. Rekkalasteittain sydämiä. Oikeita syntymäpäiviä tanssitaankin sitten keskiviikkona. Nukun tietenkin kruunu päässä.

Kuva: X

1 … 370 371 372 373 374 375 376 … 818