Elämäni ensimmäinen haastattelu

Huomenta kesäkuu. Minulla oli kunnia antaa elämäni ensimmäinen haastattelu Indiedaysille. Se löytyy täältä, mutta ajattelin kopioida sen tänne sellaisenaan:

ESITTELYSSÄ LOOKBOOK-BLOGGAAJA AAMUKAHVILLA

 Esittelemme tässä juttusarjassa Indiedays Lookbookiin kuuluvia bloggaajia ja suunnittelijoita. Tällä kertaa esittelyvuorossa on aamukahvilla-blogin Henriikka.
Miten kuvailisit blogiasi? 
Aamukahvilla on blogi tyylistä ja letkeästä elämästä ylipäänsä. Suurin osa jutuista käsittelee vaatteita, mutta siinä sivussa puidaan muun muassa sisutusta, taidetta, pitkiä kahvihetkiä ja sitä, millaista musiikkia kaiuttimista soi.
Mitä positiivista bloggaaminen on tuonut elämääsi? 
Bloggaaminen on antanut minulle paljon. Lempiharrastuksen lisäksi blogi on motivoiva ja aikaansaava voima kaikelle luovalle, esimerkiksi tuunaukselle, kirjoittamiselle, valokuvaamiselle ja ompelemiselle. Blogin kautta olen päässyt erilaisiin tapahtumiin ja ennen kaikkea tavannut uusia ihmisiä. Blogini avulla olen myös kartoittanut sitä, mitä itse haluan elämässäni tehdä ja mihin käyttää aikaani.
Onko sinulla muotiin tai media-alaan liittyviä tavoitteita?
On, useampiakin. Opiskelen kulttuuritapahtumien ja -hankkeiden tuottamista ja organisointia ja olisi hienoa päästä tekemään muoti- ja muotoilutapahtumia. Tavoitteena olisi myös blogin kautta pysyä mukana median ja muodin myllyssä. Vapaan toimittajan työ on ollut mielessäni pitkään, mutta katsotaan mihin elämä kuljettaa.
Mistä ammennat inspiraatiota pukeutumiseesi?
Suurimmaksi osaksi löydän inspiraatiota katukuvasta. Rakastan matkustaa ja myös jokaiselta matkalta tarttuu mukaan ideoita. Tykkään kokeilla kaikenlaista, enkä ota pukeutumista erityisen vakavasti: joskus inspiraation puuska saattaa ilmestyä vaikka ruokaostoksilla tai mökkireissulla. Pysyvänä elementtinä tyylissäni on kuitenkin menneet vuosikymmenet, etenkin kultainen 80-luku.
Mistä hankit vaatteesi?
Suurin osa vaatteistani on kirpputoreilta hankittuja. Helsingin Valtterin kirpputori ja Hakaniemen Fida ovat lähellä sydäntäni, mutta pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tekee usein ne huokeimmat löydöt. Panostan nykyään farkkujen ja kenkien laatuun ja niille olen valmis lohkaisemaan suuremman palan budjetistani.
Oletko tehnyt noloja heräteostoksia?
Oivoi, vaikka kuinka paljon! Kirpputoreilta tulee ostettua usein tarkoituksellisesti humoristista ja huvittavaa. Todelliset mokat ovat olleet niitä, kun olen ostanut vaatteita, joita olen ihastellut jonkun toisen päällä.  Sama silkkimekko, joka näyttää upealta vastaantulijan yllä, saattaa olla ylläni kuin järkyttävä kangaskasa.
Löytyykö kaapistasi luottoasua ”pahan pukeutumispäivän” varalle?
Luottoasuni muodostuu porkkanalahkeisista farkuista, rennosta collegesta ja herrainkengistä. Mutta suoraan sanottuna minulla on huonoja pukeutumispäiviä todella harvoin. On kivaa kokeilla monenmoista ja miettiä jälkeenpäin, menikö nappiin.
Mikä on rakkain vaatteesi?
Isäni vanha 80-luvun college. Turkoosi riepu oli koko lapsuuteni ajan ”se isän remonttipaita”, jota inhosin ja haukuin kovaan ääneen. Yhtäkkiä 16-vuotiaana huomasin, että oikeastaan se korni jumpperi onkin aika hieno. Tämän paidan sisään mahdun kokonaan ja se tuo turvaa itkuhetkiin.
Mitkä ovat sinun vaatetärppisi kesälle 2012?
Etsi kirppikseltä vanhat Levikset ja pätkäise lahkeet pois: farkkusortsit ovat ajattomat. Vaikka liukuvärjäys-buumi innostaisi, niin jätä kaappiin edes yhdet ihan tavalliset sortsit. Kesän hittejä ovat pyöreät aurinkolasit, suolasuihkeella laitettu huoleton kesätukka ja olkihattu. Kesällä kannattaa myös suunnitella vaatekokonaisuuksia, joilla pärjää pitkiä päiviä pihalla: huppari reppuun viileämpiä iltoja varten ja ohuilla vaatteilla rakennetut kerrokselliset asut.
Nimi: Henriikka
Ikä: 21 vuotta
Asuinpaikka: Helsinki
Koulutus: Opiskelen kulttuurituotantoa Metropolia AMK:ssa
Ihailen: Perhettäni ja ihmisiä, jotka nauttivat elämästä valittamatta turhista
Minusta tulee isona: Kulttuurin parissa hääräilevä urbaani kuljeskelija
Näitä blogeja seuraan:  Seuraan monia, enimmäkseen kuitenkin tyyli-, sisustus- ja valokuvablogeja, esimerkiksi  Fashion HegemonyHer morning eleganceAngelica Blick ja Vintage Virgin

Kesäkuu, mitä?

Huomenna on kesäkuu. Voitteko kuvitella? Ihan hullua. Päälle säntäävän kesäkuun kunniaksi aijon julkaista huhtikuisia kuvia, jotka ovat jääneet kaiken valokuvatulvan alle kadoksiin. Olkoon tämä oodi anorakeille, joille tuleepi hyvinkin käyttöä ensi viikonloppuna, kun kylmyys taas nappaa kauniin kotimaamme hempeään syleilyynsä. Onneksi siskollani on yo-lakki päässä, niin hän ei ainakaan palele. 
Jollain lailla haikeeta, kun enää en itse osallistu kemuihin, joissa Suvivirsi raikuisi. Ennen se kesän alkamisen raja oli niin selkeä. Sitten oli juhlat, saatiin todistukset ja käytiin kirkossa. Nykyisin se on sellainen haalea raja jossain vaiheessa, kun ei tarvitse enää niin paljon höntyillä joka suuntaan, ja kouluhommat alkaa olla palautettu. Ei kauniita kledjuja, eikä sellaisten kalentereiden tekoa, jossa lasketaan päiviä kesäloman alkuun. Tänä vuonna saan kuitenkin kuulla Gaudeamuksen ja muut riennot. JEE!

 Kesästä tulee joka tapauksesa mitä mahtavin. Olen varma siitä. Viime kesä meni pitkälle häävalmisteluissa, nyt saan keskittyä kotiseutumatkailuun, iltauinteihin, pitkiin pyöräretkiin ja pihakirppiksiin. Ja istua keltainen anorakki päällä kämäsellä pikkuparvekkeellamme. Ja voihan sitä Suvivirttä yksinkin laulaa.
Henriikka

VOGO VOGUE JOGO JOGUE

Millainen on luottoasuni huonon vaatepäivän iskiessä? College, porkkanamalliset housut ja herrainkengät. Plus tietysti nuttura pään päälle, niin kuin varmasti olette huomanneet. Alla oleva tyyli täyttää hyvin luottoasuni kriteerit. Näissä vaatteissa oli pitkästä aikaa sellainen olo, että juuri tälläinen haluaisin tyylini olevan. Eikä asiaa yhtään lieventänyt se, että joku satunnainen metropummi tuli mongertaen kertomaan, että olen kuin suoraan 80-luvun lopulta. Hän jaaritteli hetken Madonnan vanhoista musiikkivideoista ja toivotti hyvää päivänjatkoa. Kaikkea hyvää hänelle.

Itse asiassa nämä kaikki kolme: housut, kengät ja jumpperi löytyivät Puu-Vallilan kirppikseltä pari viikkoa sitten. Onnenlöydöt ovat olleet tiuhassa käytössä, eikä loppua näy. Pidän erityisesti farkkujen hillitystä rikkinäisyydestä, sekä porkkanamallista. En ole aikoihin omistanut revittyjä farkkuja (vai olenko? huijaanko? en ainakaan muista), mutta näiden polvireikiin tykästyin kovasti. Tähän sopii lause ”less is more”, vaikka usein olenkin sitä mieltä, että ”more is more”, todellakin.
Näissä releissä päätin pyyhältää myös kokeilemaan kaupungin uutuutta: Jogo-baaria! Tennispalatsiin on avattu uusi Frozen yoghurt -bar. Oi sitä onnea, kun sitä sai syödäkseen. Ja kaikkia niitä lisukkeita. Otin Bean kaverikseni ja pistimme hykerrellen jäätynyttä jukurttia suuhumme. Valitsin omaani mango-jukurttia ja lisukkeiksi mansikkaa, pensasmustikoita ja kiiwiä. 

Eikö ollut siisti tuo siirtotatska? En ole kokeillut vedellä siirrettäviä tatuointeja sitten Spice Girls -aikojen. Kyllä kelpasi kavereille esitellä punaista leimaa. Jogoon on kyllä päästävä uudestaankin, vaikka henkilökunta saattaa katsoa kummeksuen, kun hipelöin tuota kultaista sivuseinää. Minkäs sitä mielihaluilleen voi?
– Henriikka
farkut, paita, kengät/kirppis, aurinkolasit/H&M, korvikset/Glitter

osa kuvista: www.facebook.com/jogobar