Uuteen viikkoon uudessa ajassa

Kelloja käännettiin viikonloppuna, huraa. Yksi tunti enemmän vaikka mihin. Itselläni viikonloppu meni vähän kuumeen kanssa heiluessa, mutta olipa ainakin tunti enemmän aikaa lööbaa ja tervehtyä. Onkin jo paljon paremmat fiilikset, etenkin kun sain mättää tota vanhaa Nintendoa sieluni kyllyydestä. Aamupäivästä käväisin seinän-sisäis-elon jälkeen myös kirjamessuilla, jossa tein raporttia yhtä koulutehtävää varten. Aika- ja kelloaiheeseen liittyen lievänä aasinsiltana esittelen teille nyt kuitenkin kirppislöytöni parin viikon takaa: elikkäs rannekelloni. Pidempiaikaisena tavoitteenanihan on löytää suuri ja täydellinen miesten kello (http://aamukahvilla.blogspot.com/2011/08/iso-miesten-kello.html), mutta muutamalla eurolla löytynyt nahkarannekkeinen ja klassinen malli ei ole rinnalle lainkaan hassumpi. Jos se tuleva miesten kello olisi sitten teräksinen, niin olisi sitten terästä ja nahkaa (mennäänpä nyt jotenkin pelottavan paljon metalli-musiikin sanastossa..).
Kuvat ovat Tampereelta, mistä kellokin löytyi. Korvissa killuvat seepra-raitaiset korvikset, jotka ostin Etiopiasta siellä asuessani. Tutustuin erääseen lähellä kotiani työskentelevään kaupanmyyjään ja hänen työtänsä tukien ostin sieltä tuollaisia 20 sentin pareja itselleni ja tuliaiseksi vaikka kuinka monta. Pieni summa minulle, suuri hänelle. Tampere-päivään palatakseni päälläni oli Carlingsin söpö ja tyttömäinen, mutta löysyydessään ihanan rento pitsipaita. Paita on palvellut monissa tilanteissa, joihin pitäisi pukeutua hyvin muttei kuitenkaan tiukkapipoisesti: pitsi on helppo yhdistää ja sen luonne muuttuu eri vaatteiden kanssa huomattavasti. Parkatakki on yksi vaatekaappini tukipilareista: H&M:n lastenosaston poikien puolelta ale-rekistä löytynyt herkku ei kelvannut kohderyhmälle. Onnekseni, sillä sain sen -70 prosentin alennuksella. Minä vein rekistä toiseksi viimeisen, äidilleni jäi viimeinen. Edelleenkin kehotan unohtamaan toisinaan osastojen tiukat rajat: niin lasten-, kuin äitiys-vaatteidenkin puolelta voi löytää kuteiden kermaa.
Voi, kunpa ensi yöllekin jaettaisiin ylimääräinen tunti.
Nukkukaa hyvin ja suodattakaa teksteistäni turhanpäiväinen höpinä. Niinhän ne blogit kai toimii.
Henriikka

Budjettilöytö, ”jes” sanoo minun kukkaro

Kierreltiin tuossa alkuviikosta Hillan kanssa kauppoja ristiin rastiin. Tarvettahan minulla ei ole millekkään, lukuunottamatta hyviä farkkuja, mutta haahuilin kaupasta kauppaan ystäväni seurana silkasta kiertelemisen ilosta. Kunnon farkkuja ei löytynyt, vaikka Carlingsin eräät Leviksen ale-farkut houkuttivatkin kovasti. 80 euroa oli kuitenkin tähän hetkeen liikaa farkuista, jotka eivät ole perusfarkut, vaan erikoisella leikkauksella ja kulutuksella varustetut. Poikkesimme vielä Dinskoon tsekkailemaan ale-hyllyt ja kappas kappas, uudet lemmikit löytyivät. 
Ensin kurkkasimme luonnollisesti perus-alehyllyköt. -30 prosenttia 150 euron ylipolvensaappaista ei lohduttanut, eikä meinannut kummallekkaan löytyä mitään kiinnostavaa. Lopuksi talsimme vielä lastenosastolle, kaikkien Hello Kitty-lenkkareiden lomaan. Sieltähän ne sitten löytyivät, oikein somat bootsit. 24,90 eurolla ostin itselleni ruskeat uudet talvisaappaat. Pieni korko oli hauska ja tykkäsin lievästä cowboy-vaikutteisuudesta. En heti kruunaisi näitä kenkärivini kuningas-pariksi, mutta talvikenkiä en omista yhtiäkään ja näissä oli kunnon fleece-vuori (muttei onneksi niin paksu, etteikö näitä voisi käyttää jo nyt syyskeleillä). Koko näillä on 36, mutta yllärinä lastenkoot menivät ainakin kokoon 37. Ja tuntui vielä, että koot olivat väljiä, sillä ostan yleensä joko kutoset tai seiskat. Siis lastenkenkä-löytöjä voi tehdä hivenen suurempijalkainenkin. Nahkaa tämä pari ei valitettavasti ole, mutta eipähän tarvi suihkia suoja-aineita.
Dodii uusi parivaljakko esitelty. Laik it oor not?
-H

Tämä nauratti

SIIS IHAN MAHTAVAA SUNNUNTAITA. Naurakaa tälle ja oijoi säälikää norsuja. VETTÄ ELEFANTEILLE. Hyvä biisi ja mainio video. 
Minä täällä vähän sairastelen, mutta ei se mitään, kun on näin hyvää musiikkia ja pikkuisen myös kuumaa kaakaota. Ja purkkikermavaahtoa. Ja pinaattilettuja. Onko siel hyvä mieli?
Henriikka
Ps. Haha, voi että. Nythän on lauantai.