Kelloja käännettiin viikonloppuna, huraa. Yksi tunti enemmän vaikka mihin. Itselläni viikonloppu meni vähän kuumeen kanssa heiluessa, mutta olipa ainakin tunti enemmän aikaa lööbaa ja tervehtyä. Onkin jo paljon paremmat fiilikset, etenkin kun sain mättää tota vanhaa Nintendoa sieluni kyllyydestä. Aamupäivästä käväisin seinän-sisäis-elon jälkeen myös kirjamessuilla, jossa tein raporttia yhtä koulutehtävää varten. Aika- ja kelloaiheeseen liittyen lievänä aasinsiltana esittelen teille nyt kuitenkin kirppislöytöni parin viikon takaa: elikkäs rannekelloni. Pidempiaikaisena tavoitteenanihan on löytää suuri ja täydellinen miesten kello (http://aamukahvilla.blogspot.com/2011/08/iso-miesten-kello.html), mutta muutamalla eurolla löytynyt nahkarannekkeinen ja klassinen malli ei ole rinnalle lainkaan hassumpi. Jos se tuleva miesten kello olisi sitten teräksinen, niin olisi sitten terästä ja nahkaa (mennäänpä nyt jotenkin pelottavan paljon metalli-musiikin sanastossa..).
Kuvat ovat Tampereelta, mistä kellokin löytyi. Korvissa killuvat seepra-raitaiset korvikset, jotka ostin Etiopiasta siellä asuessani. Tutustuin erääseen lähellä kotiani työskentelevään kaupanmyyjään ja hänen työtänsä tukien ostin sieltä tuollaisia 20 sentin pareja itselleni ja tuliaiseksi vaikka kuinka monta. Pieni summa minulle, suuri hänelle. Tampere-päivään palatakseni päälläni oli Carlingsin söpö ja tyttömäinen, mutta löysyydessään ihanan rento pitsipaita. Paita on palvellut monissa tilanteissa, joihin pitäisi pukeutua hyvin muttei kuitenkaan tiukkapipoisesti: pitsi on helppo yhdistää ja sen luonne muuttuu eri vaatteiden kanssa huomattavasti. Parkatakki on yksi vaatekaappini tukipilareista: H&M:n lastenosaston poikien puolelta ale-rekistä löytynyt herkku ei kelvannut kohderyhmälle. Onnekseni, sillä sain sen -70 prosentin alennuksella. Minä vein rekistä toiseksi viimeisen, äidilleni jäi viimeinen. Edelleenkin kehotan unohtamaan toisinaan osastojen tiukat rajat: niin lasten-, kuin äitiys-vaatteidenkin puolelta voi löytää kuteiden kermaa.
Voi, kunpa ensi yöllekin jaettaisiin ylimääräinen tunti.
Nukkukaa hyvin ja suodattakaa teksteistäni turhanpäiväinen höpinä. Niinhän ne blogit kai toimii.
Henriikka