Sanattoman ylpeä Helsingistä

_mg_0039-kopio

Tänään ja eilen minut on vallannut ihan uudenlainen ylpeys kotikaupungistani Helsingistä. Suomesta olen osannut olla aina ylpeä, mutta eilen ja tänään kaupunkia kiertäessäni ylpeyteni kohdistui nimenomaan Helsinkiin.

Tuntuu, että niin moni asia on mennyt jättiaskeleilla eteenpäin. On kahvilaa, kauppoja aktiviteetteja ja nähtävyyksiä. On seuroja, kerhoja, iltamia ja aamuseminaareja. Ruokakulttuuri on täysin eri luokkaa kuin 2010 Helsinkiin muuttaessani, ja kaikille löytyy jotakin.

Istuin tänään lounaalla Paulig Kulmassa ja mietin miten hyvää kahvia Helsingistä saa.  Omani oli mangoinen ja tummasuklainen suodatinkahvi. Aleksanterinkadulla kulki lukemattomasti turisteja ja he vaikuttivat kuraisesta loskasäästä huolimatta melko onnellisilta.

_mg_0030-kopio_mg_0014-kopio _mg_0023-kopio

En ollut ennättänyt Tuomaan Markkinoille vielä ennen eilistä. Heitin toissapäivänä onneksi pieniä vihjeitä ilmaan:

“Kukaan ei ole vielä vienyt minua tänä vuonna joulumarkkinoille…”
“Hmm.. no pitäisiköhän minun ehkä sitten viedä sinut huomenna?”
“No, sehän sopisi.”

Kuljimme iltatreffeillämme iltamyöhällä. Joimme glögiä – tai no minä join kaksi. Ensimmäinen oli ihan tavallinen, toinen oli Ravintola Grönin mäntyglögi. Niin hyvää ja kummallista. Maksoi vain kaksi euroa. Janne söi nälkäänsä Rootsin nyhtökaura-käristystä samalla kun minä ihailin paikallisten toimijoiden taidetta, käsitöitä, herkkuja ja kaikkea, mitä en edes osannut kategorisoida (tonttuasiat, suolaiset hillojutut ja muu mystiikan puolelle kallistuva.)

_mg_0016-kopio_mg_0053-kopio

Markkinoiden ahkerasti kuvatusta karusellista varasin itselleni paikan tietäen, etten ole edes menossa kyytiin. Mutta jos menette käymään markkinoilla, niin älkää unohtako tuon pienen, turkoosin Jopon olevan minua varten.

Luikahdin myös Torikortteleihin Katariinankadulle, jonne Lumoan Stories on avannut kivijalkaliikkeensä. Heidän täysvillaiset madeinfinland-uutuutensa ovat sykähdyttäviä. Odottakaas vain, kun esittelen uuden, harmaan villatakkini.

Markkinahumu loppuu harmittavasti jo seitsemältä, mikä on kyllä surullisen aikaisin. Aleksia kotiin päin kulkiessani teki mieli nykiä hihasta turisteja, jotka olivat suuntaamassa silmät tuikkien vielä myöhäisillan glögeille torille päin: “Anteeksi, kun meillä on Suomessa näitä kaiken maailman sääntöjä, niin varmaan siksi sulkevat jo ennen otollisinta alkuillan hämyä.

_mg_0018-kopio _mg_0006-kopio

Tänään kahlasin Punavuorta, Kamppia ja keskusta-aluetta läpi valoisan aikaan. Vein ystävälle joulukortin, kävin hakemassa yhden Facebook-kirpputorilta hankitun mekon, minkä jälkeen kuljeskelin ilman suunnitelmia muutaman tunnin.

Voi Helsinki, minkä teit. Suomalainen design on saanut kaksi valtavaa joulukauppaa samaan kortteliin: My o My:n Xmas Garage ja TRE Christmas Market ovat täynnä kauniita, käytännöllisiä ja vieläpä eettisiä ja ekologisia lahjoja. Itse ostin tosin vain arkin lahjapaperia ja kerällisen lahjanarua, mutta Helsinki-ylpeys ei ottanut laantuakseen.

Pullomies soitteli onnellisesti ohikulkijoiden tuijottaessa haltioissaan. Senaatintorilta kuului etäisesti Jouluradio. Joulumekko löytyi ensimmäisestä kaupasta, jonka kynnyksen ylitin.

Onnittelut Helsinki. Olet yksi parhaista joulukaupungeista – ja kaupungeista muutenkin.

-Henriikka

Kahvitalo ja olohuone Aleksanterinkadulla: Paulig-kulma

Yhteistyössä Paulig & Asennemediaimg_3176-kopio

Helsinkiä hellitään ihkauudella olohuoneella. Aleksanterinkadulle maanantaina avattu Paulig kulma tuo kaupungin keskelle niin kahvia, kahvidrinkkejä, lounassalaatteja, viiniä, raakakakkuja kuin päänkokoisia korvapuustejakin.

Olen seurannut mielenkiinnolla kuluneiden kuukausien remonttia. Kluuvin kauppakeskuksen kahteen kerrokseen avattua kahvitaloa valmisteltiin pitkään. Kävelen katua pitkin melko usein ja olen näin pystynyt kuikuilemaan ikkunoista sisälle.

Kuikuilu vaihtui eilen vierailuksi, kun kävin kahvilassa nauttimassa brunssista ja keinumassa yläkerran kiikuissa valtava pulla sylissäni.

img_3022-kopioimg_3040-kopio

On todettava, että en osannut arvata kuinka raikkaan lippulaivan Paulig pistäisi pystyyn. Odotin kyllä, että jotain kivaa on tulossa, mutten tajunnut että näin kivaa. Paulig kulma on oikea kahvinystävien kohtaamispaikka.

Kun kävelin sisään, huomio kiinnittyi heti huonekaluihin, tilasuunnitteluun ja erityisesti kuparisiin yksityiskohtiin sekä yläkerran keinuviin korituoleihin. Uskallan ennustaa niissä otettavan melko monta Instagram-kuvaa tulevaisuudessa.

img_3130-kopio img_3067-kopio

Paulig Kulmassa kaiken keskiössä on kahvi. It’s good. Kahvilassa tarjoillaan paikan päällä paahdettua ja käsityönä valmistettua kahvia. Kahvilan lisäksi tiloissa toimii siis myös oma pienpaahtimo. Kyselin lähiaikojen uutisoinnin valossa hivenen huolissani kahvien alkuperästä, mutta sain kuulla, että kaikki Kulman kahvi on jäljitettävissä ja peräisin vastuullisiksi varmennetuilta tiloilta.

Paahtaja Sampo Latvakangas paahtaa Paulig Kulman omat kahvit, jotka ostetaan pienerissä vain kahvitalon tarpeisiin. Paahto tapahtuu Bertha-paahtokoneella, joka toimii puhtaasti biokaasulla eli 100-prosenttisesti uusiutuvalla ja kotimaisella energialla.

img_3031-kopioimg_3086-kopio

Luulen, että paikasta muodostuu myös yleinen kohtaamispaikka. Meidän sohvaryhmässämme riitti juttua, kun istuimme eilen keskipäivää Nooran H:n, Ullan, Natan, Eevan, Jennan ja Pauligin väen kanssa. Asiakaspaikkoja onkin keksittävä pian lisää, jotta kaikki halukkaat saadaan sisätiloihin.

Kulmassa toimii myös Paulig Barista -instituutti, jossa on mahdollisuus perehtyä kahvinvalmistuksen saloihin ja makuelämyksiin kurssein ja koulutuksin. Polttari-idea? Lahjavinkki ystävälle, äidille tai kummisedälle?

img_3230-kopioimg_2973-kopio

Olen usein ihmetellyt, miksei Aleksanterinkadulla ole juurikaan hyviä kahviloita. Siihen en edelleenkään tiedä vastausta, mutta iloitsen nyt tästä uutuudesta. Luulen, että itselleni Paulig Kulma antaa mahdollisuudet erityisesti etätyönteolle ja työpalavereille mökkiloosseissa, joihin voi myös tehdä varauksia.

Kahvitalo aukeaa arkisin puoli kahdeksalta ja silloin on saatavilla aamupalaa. Lounaalla on tarjolla useita lounasvaihtoehtoja, ja after work -kahvikattaus sopii työpäivän jälkeen nautittavaksi. Viikonloppuisin kahvilassa voi herkutella ruokaisilla brunsseilla ja viettää iltaa aina klo 23 asti.

M-Barin sulkemisen jälkeen olenkin kaivannut lisää myöhäisiltojen kahvipaikkoja.

img_2984-kopio

Mitähän muuta? Ainiin! Kahvilayrittäjänä toimii turkulainen Pure Hero, joka on tunnettu muun muassa terveellisistä raakakakuistaan. Ilokseni valikoimista löytyi paljon gluteenitonta ja sokerittomia herkkujakin. Korvapuustin kohdalla tyydyin ihailuun.

Jatkan kuikuilujani ja vierailujani. On kiinnostavaa nähdä, joudutaanko Kluuvin seiniä alkaa purkaa, jotta kaikki pääsevät kahville.

-Henriikka

Ps. Kirjoitan tiistaina vastaukset kysymyksiin. Jätä kysymyksesi siis viimeistään huomenna, maanantaina.

Armas – Lounaaksi lähiruokaa

_MG_0068 kopio

Käyn lähes joka päivä työpäivän keskellä toimiston ulkopuolella syömässä. Lounasseteli-etu on eduista ihanin ja lounashetket keitaita välillä hyvinkin hektisen työn keskellä. Samalla pystyy tutustumaan helposti Helsingin keskustan ruokatarjontaan, sillä siinä missä toiset kaipaavat vakiopaikkaa, käyn itse harvoin kahdesti viikossa samassa paikassa.

Torstaina ja perjantaina kävin kuitenkin sattumalta nauttimassa lounaani samassa paikassa Armaksessa, Kluuvin kauppakeskuksessa Aleksanterinkadulla. Paikka mainostaa itseään konstailemattomana lähiruokana, joka on selkeää ja herkullista. Keittiön ja viinituvan menussa toistuvat usein myös erilaiset kasvisvaihtoehdot, mistä iso peukku.

_MG_0044 kopio_MG_0048 kopio

Torstaina sain harvinaista lounasseuraa Jannesta ja siksi ikuistettua kerrankin kuvia keskeltä päivää. Valitsin lounaaksi feta-juuressalaatin (9€), Janne valitsi possukebabin (10€). Kebabista en osaa itse sanoa, mutta Janne kehui hyväksi. Rinnalla oli perunarieskaa, josta tuli mukava maalaistalon fiilis. Oma salaattini oli aivan superhyvä, joskaan ei annoskooltaan mieletön. Sudennälässä en olisi tullut siitä täyteen, mutta näin perusnälkäisenä koko oli juuri hyvä. Maussa tai esillepanossa ei moittimisen sanaa, kaikki toimi tosi hyvin.

Armas on viihtyisä, hipihtävä ja maalaishenkeä tavoitteleva. Lounashintaan kuuluu kahvi, iso peukku siitä. Tilan sommittelu on mielestäni vähän erikoinen ja liian väljä, mutta toisaalta Jannen puolestaan ei kokenut asiaa näin.

_MG_0051 kopio_MG_0054 kopio

Sen sijaan siitä olimme samaa mieltä, että paikan mainoslause ei yksinkertaisesti toimi Helsingissä: Kenties parasta ruokaa Tampereen ulkopuolella? Mitähän ihmettä? Ymmärrämme toki pointin, mutta Aleksanterinkadulle emme tällä iskulauseella tulisi mainostamaan.

Uskon ainoastaan alkujaan pirkanmaalaisten heltyvän tälle voima-ajatukselle. Näin Tampereella useasti vierailleena en ainakaan itse ole kokenut Tamperetta ylivoimaisena ruokakaupunkina. Poikkeuksena ehkä wingsit, joten korkeintaan joku helsinkiläinen siipiravintola voisi mainostaa näin. Olemmeko mielipiteemme kanssa aivan kaksin vai yhtyykö joku ajatuksiimme?

_MG_0070 kopio _MG_0076 kopio _MG_0041 kopio

Iskevä mainoslause tai ei, käyn mieluusti Armaksessa lounastamassa. Muita palveluja tai kellonaikoja en ole paikassa kokeillut, mutta kertokaahan te kokemuksianne, jos olette viisaampia.

Terveisiä myrkyisestä Helsingistä ja onpa ilo, että luet. Minä niin mielelläni kirjoitan.

Huomenna, sunnuntaina myyn ystävieni kanssa vaatteita ja tavaroita Konepajan Bruno -kirppiksellä. Tulkaa ihmeessä moikkaamaan.

-Henriikka

Ps. Ja isoin ilo Armaksen lounaalla oli, kun yllättäen kassajonossa joku lukijoista tuli kiittämään kivasta blogista. Kiitos vielä jälkikäteen, kun eihän tuollaisissa tilanteissa osaa muuta kuin jäätyä ja hymyillä typerästi.