12.3.2017

Indonesialaiset päiväkahvit Helsingissä

–

kahvilla, ruoka ja juoma, yhteistyöTags: indonesia, indonesialaiset päiväkahvit, kahvi, paulig, presidentti special blend 2017, sumatra, vuosikertakahvi

Kaupallinen yhteistyö: Paulig & Asennemedia

Viimeisten vuosien aikana Indonesiassa on tuntunut vierailevan suurin osa sosiaalisesta elämänpiiristäni. Tiedän, että totuudessa sinne matkustaneita tuttuja on ehkä kymmenen, mutta Indonesia-huuma on joka tapauksessa näkynyt hyvin ympärilläni.

Ensi syksynä matkustan Singaporeen, joten pääsen jo melko lähelle. Perille on kuitenkin vielä matkaa. Matkustushaaveita saa ja kannattaa kuitenkin pitää hyvässä liekissä, sillä koskaan ei tiedä mistä itsensä seuraavaksi löytää.

Päätimme Jannen kanssa pitää poikkeukselliset päiväkahvit ja haaveilla Indonesian matkasta uuden Presidentti Special Blend -vuosikertakahvin äärellä. Aasinsilta on ilmeinen, jos silta ollenkaan: kahvi tulee Sumatran saarelta, Indonesiasta.

Välillä on niin virkistävää tehdä asiat ihan uudella tavalla. Kun keksin indonesialaisten päiväkahvien idean, innostuin kovasti. Vieraat saavat usein leipomaan, valmistamaan ruokaa ja panostamaan, mutta kahdenkesken asiat kulkevat usein totutulla tavallaan.

Siksi oli erityisen ihanaa mietiskellä teemanmukaisia servettejä, googlailla maalle ilmeisiä hedelmiä ja etsiä lähikaupasta sopivaa suklaata. Ananasta, kookosta, maapähkinöitä…

Paulig kuvailee itse uutta Presidentti Special Blendin tuomaa kahvielämystään villiksi. Sekoituksen salaisuus ovat korkealla vuoristossa hitaasti kypsyneet Pohjois-Sumatran pavut. Kahvissa on löydettävissä metsämarjojen ja kypsän viikunan vivahteita, ja pakkauksen värikäs ulkonäkökin antaa kaikki vapaudet irrottelevalle kattaukselle –vihreitä ilmapalloja, miksi ei?

Osana uuden vuosikertakahvin lanseerausta Paulig on järjestänyt ja järjestää myös muotokuvanäyttelyn Helsingin ja Tapiolan Stockmann-tavarataloissa sekä Helsingin Narinkkatorilla helmi–maaliskuussa. Kahvi, kuvataide, matkustus – niin monia ihania asioita!

Näyttelyissä on esillä kuusi muotokuvaa Suomen entisistä presidenteistä (oma suosikki oli tietysti Tarja, joka on myös intohimoinen kahvinystävä). Värikkäät muotokuvat ovat Presidentti Special Blend 2017 -kahvipakkauksen ja ylläolevan kassin suunnitelleen indonesialaisen taiteilijan, Arif Wicaksonon , käsialaa ja niiden kuvitustyylinä on indonesialaista kulttuuria kuvastava WPAP-tekniikka.

Näyttely oli esillä 28.2.–5.3. Helsingin Stockmannilla ja sen pääsee näkemään vielä 15.–19.3. Tapiolan Stockmannilla ja 16.–19.3. Narinkkatorilla, ja niihin on vapaa pääsy.

Makupariksi uudelle kahville suositellaan kookos-ananasleivonnaista. Kuulostaa niin ihanalta, että ryhdyn varmaan sunnuntain leivontapuuhiin. Tosin minun leivonta-aikeeni harvoin pysyvät siinä, mitä alunperin suunnittelen. Leivonta- ja matkustusaikeet ovat näköjään yhtä värikkäitä ja ailahtelevia!

Herkullista, värikästä sunnuntaita kaikille.

-Henriikka

30.10.2016

Kahvitalo ja olohuone Aleksanterinkadulla: Paulig-kulma

–

Helsinki, kahvilla, ruoka ja juoma, yhteistyöTags: aleksanterinkatu, helsingin suurin korvapuusti, helsinki, iso korvapuusti, kahvila, kahvila työntekoon helsingissä, paulig, paulig kulma, raakakakku

Yhteistyössä Paulig & Asennemedia

Helsinkiä hellitään ihkauudella olohuoneella. Aleksanterinkadulle maanantaina avattu Paulig kulma tuo kaupungin keskelle niin kahvia, kahvidrinkkejä, lounassalaatteja, viiniä, raakakakkuja kuin päänkokoisia korvapuustejakin.

Olen seurannut mielenkiinnolla kuluneiden kuukausien remonttia. Kluuvin kauppakeskuksen kahteen kerrokseen avattua kahvitaloa valmisteltiin pitkään. Kävelen katua pitkin melko usein ja olen näin pystynyt kuikuilemaan ikkunoista sisälle.

Kuikuilu vaihtui eilen vierailuksi, kun kävin kahvilassa nauttimassa brunssista ja keinumassa yläkerran kiikuissa valtava pulla sylissäni.

On todettava, että en osannut arvata kuinka raikkaan lippulaivan Paulig pistäisi pystyyn. Odotin kyllä, että jotain kivaa on tulossa, mutten tajunnut että näin kivaa. Paulig kulma on oikea kahvinystävien kohtaamispaikka.

Kun kävelin sisään, huomio kiinnittyi heti huonekaluihin, tilasuunnitteluun ja erityisesti kuparisiin yksityiskohtiin sekä yläkerran keinuviin korituoleihin. Uskallan ennustaa niissä otettavan melko monta Instagram-kuvaa tulevaisuudessa.

Paulig Kulmassa kaiken keskiössä on kahvi. It’s good. Kahvilassa tarjoillaan paikan päällä paahdettua ja käsityönä valmistettua kahvia. Kahvilan lisäksi tiloissa toimii siis myös oma pienpaahtimo. Kyselin lähiaikojen uutisoinnin valossa hivenen huolissani kahvien alkuperästä, mutta sain kuulla, että kaikki Kulman kahvi on jäljitettävissä ja peräisin vastuullisiksi varmennetuilta tiloilta.

Paahtaja Sampo Latvakangas paahtaa Paulig Kulman omat kahvit, jotka ostetaan pienerissä vain kahvitalon tarpeisiin. Paahto tapahtuu Bertha-paahtokoneella, joka toimii puhtaasti biokaasulla eli 100-prosenttisesti uusiutuvalla ja kotimaisella energialla.

Luulen, että paikasta muodostuu myös yleinen kohtaamispaikka. Meidän sohvaryhmässämme riitti juttua, kun istuimme eilen keskipäivää Nooran H:n, Ullan, Natan, Eevan, Jennan ja Pauligin väen kanssa. Asiakaspaikkoja onkin keksittävä pian lisää, jotta kaikki halukkaat saadaan sisätiloihin.

Kulmassa toimii myös Paulig Barista -instituutti, jossa on mahdollisuus perehtyä kahvinvalmistuksen saloihin ja makuelämyksiin kurssein ja koulutuksin. Polttari-idea? Lahjavinkki ystävälle, äidille tai kummisedälle?

Olen usein ihmetellyt, miksei Aleksanterinkadulla ole juurikaan hyviä kahviloita. Siihen en edelleenkään tiedä vastausta, mutta iloitsen nyt tästä uutuudesta. Luulen, että itselleni Paulig Kulma antaa mahdollisuudet erityisesti etätyönteolle ja työpalavereille mökkiloosseissa, joihin voi myös tehdä varauksia.

Kahvitalo aukeaa arkisin puoli kahdeksalta ja silloin on saatavilla aamupalaa. Lounaalla on tarjolla useita lounasvaihtoehtoja, ja after work -kahvikattaus sopii työpäivän jälkeen nautittavaksi. Viikonloppuisin kahvilassa voi herkutella ruokaisilla brunsseilla ja viettää iltaa aina klo 23 asti.

M-Barin sulkemisen jälkeen olenkin kaivannut lisää myöhäisiltojen kahvipaikkoja.

Mitähän muuta? Ainiin! Kahvilayrittäjänä toimii turkulainen Pure Hero, joka on tunnettu muun muassa terveellisistä raakakakuistaan. Ilokseni valikoimista löytyi paljon gluteenitonta ja sokerittomia herkkujakin. Korvapuustin kohdalla tyydyin ihailuun.

Jatkan kuikuilujani ja vierailujani. On kiinnostavaa nähdä, joudutaanko Kluuvin seiniä alkaa purkaa, jotta kaikki pääsevät kahville.

-Henriikka

Ps. Kirjoitan tiistaina vastaukset kysymyksiin. Jätä kysymyksesi siis viimeistään huomenna, maanantaina.

7.9.2016

Haave toteen: Nelipäiväinen työviikko

–

opiskelu, ruoka ja juoma, yhteistyöTags: 80-prosenttinen työsuhde, bloggaaja ammatti, bloggaajan työ, bloggaaminen, cafe new york, nelipäiviäinen työviikko, paulig, presidentti black label

Yhteistyössä Asennemedia & Paulig

En muista edes, kuinka kauan olen haaveillut nelipäiväisestä työviikosta. Syyskuun alusta toiveeni kävi vihdoin toteen, kun aloitin päivätöissäni 80-prosenttisen työsuhteen vapauttaen perjantait blogin tekoon ja -ideointiin.

Alunperin idea lyhennetystä viikosta tuli minulta itseltäni. Työskentely viestintätoimistossa oli kuitenkin minulle uutta, kun viime vuoden huhtikuussa aloitin, ja sovimme esimiehen kanssa tutustuvani viestinnän maailmaan ensin kunnolla täyden työviikon siivin. Olin jo ehtinyt haudata haaveeni, olinhan tyytyväinen joka tapauksessa, kunnes esimieheni otti keväällä asian itse puheeksi.

Tästä lähtien perjantait ovat minulle spesiaalipäiviä: luovaa työskentelyä, valokuvaamista, tulevan suunnittelua ja pelkästään hyviä kahvikupillisia.

Miten sitten tarkemmin toteutan perjantaipäiviäni, jotta ne olisivat tehokkaita pelkän pitkään nukkumisen ja aamutakissa norkoilun sijaan? Tulevaisuus näyttää, mutta ajattelin kirjoittaa kahvihetkien rytmittäminä mitä olen suunnitellut.

Aamut alkavat seitsemän maissa, sillä kuudelta herääminen taitaa olla toiveajattelua iltojen pimetessä. Jos en lähde lenkille, kampean itseni aamupesun jälkeen aamiaispöytään ja aamukahville. Hyvinä aamuina olen ehtinyt jo meikatakin.

Janne on meillä aamiaismestari: saan tulla lähes aina valmiiseen pöytään. Smoothieta, munakasta, toisinaan leipää, hedelmiä tai marjoja. Kupissa höyryää yllätyskahvi, sillä en muista koska viimeksi olisimme ostaneet kahta samanlaista kahvipakettia peräjälkeen. Nyt kierrossa on keskitumma Café New York.

Pitkän aamiaisen jälkeen otan läppärin esiin ja istahdan keittiönpöydän ääreen. Viime viikonloppuna käytettynä ostamamme kirjoituspöytä olikin makuuhuoneeseen liian suuri, joten joudun odottamaan omaa työpistettä vielä hetken. Luulen, että monet perjantait kuluvat myös kahviloissa, reissun päällä tai Asennemedian uusissa työtiloissa, mistä löytyy läppäripaikka minullekin.

Olen aamuisin ja aamupäivisin tehokkaimmillani, siis aamukahvin jälkeen kannattaa ryhtyä hommiin. Yritän saada perjantaisin kirjoitettua ainakin muutaman jutun viikolle valmiiksi, sillä nyt olen ollut illat useasti kiinni koneen ääressä, kun haluan kirjoittaa blogiin lähes päivittäin.

Kuvienmuokkausta, tekstien kirjoittamista, aiheiden ideointia ja valokuvausta. Bloggaamiseenkin liittyy koko ajan enemmän yhteydenpito eri tahojen kanssa, sadat sähköpostiviestit ja niihin vastailu. Viikon aikana saattaa tulla niin paljon yhteistyöehdotuksia erilaisilta, eri verran blogimaailmaa tuntevilta tahtoilta, että perjantait on hyvä pyhittää myös rästiin jääneille, kohteliaille vastausviesteille.

Nyt perjantait ovat myös oivallisia palaveripäiviä: toisinaan yhteistyökumppani tai muu taho tahtoo tavata ennen yhteistyön aloittamista ja joskus, harvemmin, myös kiitokseksi projektin jälkeen.

Vapautuneet päivät sopivat myös erilaisiin projekteihin, jotka vaativat aikaa: pitkät valokuvassessiot, workshopit, puhujakeikat, koulutukset, luennot… Mitä kaikkea ehdinkään tätä nykyä?

Lounaan jälkeen, noin kahden aikaan iltapäivällä, on päiväkahvini vuoro. En ole rutinoitunut kahviaikoihin, mutten myöskään kittaa kahvia litratolkulla huuleen päivän aikana. Juon kahdesta neljään kuppia päivässä. Kahvihetket ovat aina levähdyshetkiä työntehon lomassa; juon harvoin kahvia tehden töitä samalla.

Jos en huitele valmiiksi jossain kahvilannurkassa, haen päiväkahvini usein mukaan. Nämä kuvat ovat yhden suosikkini, Kalevankadun Gran Delicaton, edustalta. Täällä kävimme myös alkukesästä Pauligin Paulan kanssa. Tiskillä tiedetään jo hymyillen, että se on mustaa kahvia mukaan.

Luulen tulevien perjantaiaikataulujeni ja -suunnitelmieni olevan tosi vaihtelevia. Käytän varmasti päiviä hyväkseni ja karkaan pitkiksi viikonlopuiksi reissuun.

Olin sitten kotona tai en, toivon kuitenkin saavani vähintään työpäivän verran tehtyä joka perjantai. Pitkäntähtäimen ajatus on, että kun teen asioita valmiiksi, vapautuu minulle arki-illoilta aikaa nähdä ystäviäni, ulkoilla, lähteä paikkoihin spontaanisti ja tehdä kaikkea muuta kuin istua 12-tuntisia päiviä koneen äärellä.

Työnteko on kuitenkin vain työntekoa. Haluan nauttia siitä, mutten täyttää sillä koko elämääni.

Ideaaliajattelua on, että laittaisin läppärinkannen alas ja aloittaisin viikonlopun vieton viimeistään viideltä. Sen jälkeen kutsuvat ehkä treenit, ystävät tai muut riennot.

Kymmenen, yhdentoista aikaan nautitaan iltapalaa ja lähes aina sen jälkeen päivän viimeiset kahvit. Iltaisin kupissa on usein tummapaahtoista, vähän kuin jälkiruokana pitkän päivän tapahtumille (nyt iltakahvina Presidentti Black Label). Kun on perjantaista kyse, voi olla että aikataulu lipsahtaa keskiyön kahveiksi. Päivä alkaa ja loppuu näin sohvalta kahvikuppi kourasta, kuulumisia vaihtaen.

Odotan suurella innolla kaikkia tulevia perjantaipäiviä ja samalla vielä suuremmalla draivilla päivätyötäni. Luulen tämän olleen hyvä päätös.

-Henriikka

28.4.2016

Melkein kuin päiväkahvit Pariisissa

–

kahvilla, matkustus, ruoka ja juoma, yhteistyöTags: cafe au lait, kahvin valmistaminen pressopannulla, maitokahvi, paulig

Yhteistyössä Asennemedia ja Paulig

Marokon matka oli ja meni. Lomaviikko meni vilauksessa, kun taas jälkipyykkiä voi pestä viikkotolkulla: katsella kuvia, muistella hetkiä, miettiä mikä onnistui ja minkä tekisi ensi kerralla toisin. Mihin paikkoihin haluaisi vielä Marokossa palata ja mitä uusia paikkoja valloittaa. Varsinaiset matkakertomuksetkin ovat vielä kirjoittamatta, mutta taatusti tekeillä.

Matkani määränpää on kuitenkaan harvoin sama kuin viime reissulla. Haluan uusia paikkoja, uusia kokemuksia. Vaikka haluaisin palata kaikkialle, kiinnostus uutta kohtaan voittaa lähes aina. Poikkeuksiakin kuitenkin on: esimerkiksi Kööpenhamina, Göteborg ja Marseille tuntuvat kaupungeilta, joiden tunnelmaan on pakko päästä takaisin.

Marokon jälkeen mielessä on pyörinyt kuitenkin eritoten Pariisi, rakkauden kaupunki. Haaveen ympärille luodut teemapäiväkahvit tuovat unelmakohteen astetta lähemmäs.

Olen käynyt Pariisissa kahdesti. Ensimmäisen kerran ekalla interrailillani 19-vuotiaana vuonna 2010 ja tokan kerran toisella reililläni vuonna 2013 (silloin kävelimme sateenvarjojen kanssa romanttisesti, koimme kaupungin tunnelmaa puistoissa ja istuimme yötä ulkoilmaleffassa).

Nyt haaveissani on lähteä sinne ihan varta vasten, ilman reilirinkkaa ja vielä useaa etappia edessä. Ottaa pikkusisko mukaan, käyttää remmisandaaleja ja rypistymättömiä kukkamekkoja, makoilla viltillä puistoissa syöden persikoita ja jäädä jokaiseen kulmakuppilaan juomaan kaunis kahvi.

Onneksi Pariisin tunnelmaa saa luotua kotiinkin. Ostin kaupasta mansikoita, keksejä ja purkin Nutellaa ja ihanaa valkohomejuustoa, jonka pakkauksessa oli Eiffelin kuva. Sen jälkeen valmistin pressopannulla Café au Laitin Paulan ohjeella.

Café au Lait pressopannulla

1. Mittaa pressopannuun tarvittava määrä kahvia. Huom! Hyvä nyrkkisääntö: yksi kahvimitallinen (7-8g) kuppia (1,25dl) kohden. Muista käyttää tasamitallisia. Café au lait valmistetaan tummapaahtoisesta kahvista.
2. Kaada kuuma vesi (vasta kiehahtanut) pressopannuun.
3. Sekoita.
4. Jätä pressopannun mäntä ylös ja anna kahvin uuttua muutaman minuutin verran. Paina mäntä alas.
5. Kaada suureen kahvikuppiin ensiksi kahvi ja sen jälkeen kuumennettu maito. Mitä rasvaisempaa maitoa käytät, sitä täyteläisempi juomasta tulee.

Om-nom-nom. Voin kertoa, että marokkolaiselta tarjottimelta katosi hyvin nopeasti kaikki ranskalaiset eväät. Ja vaikka yleensä juon kahvini mustana, muutaman välivaiheen kautta valmistettu maitokahvi maistui kyllä tosi hyvältä.

Ja jotta pääsisin todelliseen tunnelmaan, oli minulla sama mekkokin päällä kuin kolme vuotta sitten Pariisissa.

On siinä naapureilla ihmettelemistä, kun tuulisena päivänä naapurirapun asukas istuu tupakkaparvekkeella punaisissa huulissa ja nauttii elämästä. Mä sanon
”heippa vaan hei ja kokeilkaa tekin”.

-Henriikka

16.3.2016

Kuinka herkut maistuvat vielä paremmilta?

–

astiat, ruoka ja juoma, yhteistyöTags: gluteeniton leivonta, gluteeniton ohje, helppo resepti, juustokakku, kahvi, keliakia, makupari, makuparit, minitortilla pitsat, minitortillapizza, omenakakku, omenakaurapaistos, omenamarenkikakku, paulig, pohjoispohjanmaalainen omenahyve, resepti

Yhteistyössä Asennemedia ja Paulig

Taas lähti vähän lapasesta. Halusin kirjoittaa teille makupareista: kuinka ruoan tai herkun rinnalle tarkkaan valittu, siihen sopiva kahvi voi tehdä ruokahetkestä ja makuelämyksestä vielä moninkertaisesti paremman.

Oli tarkoitus kertoa yhden tai korkeintaan kahden esimerkin turvin toimivista makupareista, mutta kuinka kävikään? Löysin niin monta innostavaa ja toimivaa komboa, että leivoin ja kuvasinkin esimerkkejä peräti neljä.

Olen kova makuparien ystävä. Usein unohdetaan, että niin kuin esimerkiksi viinitkin, myös kahvit vaativat kaverikseen sopivan seuralaisen. Tässä näitä nyt sitten tipahtelisi reseptien kera. Jokaisessa esimerkissä on esitelty herkku + kahvi, joka viimeistelee makuelämyksen. Kaikki esimerkit on poimittu Pauligin Makuparit-palvelusta, joka on erittäin kätevä väline, jos ei ruoan ja mustan kullan yhdistäminen luonnistu vielä ammattilaisen ottein.

Minitortillapizzat + Brazil tumma paahto

Lyömätön ”pitsaresepti”, jonka sovelsin gluteenittomaksi korvaamalla reseptissä mainitut tortillat gluteenittomilla maissitortilloilla. Niin hyviä! Sovelsimme vähän täytteitä ja lisäsimme valkosipulia. Jääkaapin jämistä saa kehiteltyä vaikka minkälaisia variaatioita tortillapitsoille, jos joskus on kehitettävä nopeasti aterioita hävikkiruoasta.

Reseptin on kehitellyt tummapaahtoinen Brazil mielessään 52 weeks of Deliousness -blogin Anne.

Pohjois-Pohjanmaan Omenahyve ja Juhla Mokka

Pidätkö marengista? Tulet rakastamaan tätä omenamarenkikakun reseptiä. Kaikista näistä neljästä herkusta tämä oli suosikkini. Söin noin puolet kakusta, joka oli aika valtava. Pehmeän, sopivasti hilloutuneen, sitruunalla maustetun omenan ja lämpimän kahvin yhdistelmä, mmm mmm mmmmm.

Gluteenittoman version sain, kun vaihdoin ohjeen vehnäjauhot pokalla gluteenittomaan jauhoseokseen. Laitoin jauhoseosta noin desin enemmän kuin vehnäjauhoja olisi kuulunut laittaa.

Omena-kaurapaistos ja Paulig Mundo

Paulig Mundo on Pauligin kauneimpia kahveja. Myös reseptissä jatkettiin omenalinjalla, kun kahvi sai viekkuunsa nopeasti valmista, mutta niin herkullista omena-kaurapaistosta. Tämä yhdistelmä toimii yhtä lailla kuin edellisetkin.

Tein paistoksen Urtekramin gluteenittomilla kaurahiutaleilla Hellapoliisin ohjeen pohjalta. Vaniljajäätelöpallo kuuman paistoksen päälle sulamaan ja oranssista retkimukista kahvia kohti ääntä. Nam!

Juustokakku ja Presidentti tumma paahto

Tummapaahtoiset maistuvat kyllä usein, vaikka pidän kyllä vaaleistakin. Tummissa on sellainen viipyilevä tunnelma. Ne sopivat hetkiin, kun päivän työt on jo hoidettu tai ilmassa on juhlan tuntua. Vaaleapaahtoisista saan enemmän energiaa: ne sopivat aamuun tai työpäivän keskelle ilahduttamaan.

Mutta arvatkaa, nyt seuraa paljastus: tätä kakkupalaa en leiponut itse. Puhtini loppui, vaikka olin vannonut vääntäväni kaiken itse valmiiksi alusta loppuun. Lähikahvilasta noudettu juustokakkupala ei ollut gluteeniton, joten Janne sai kokeilla tämän makuparin toimivuuden. Täysi siunaus tuli, enkä yllättynyt yhtään.

—

Siinä ne olivat, yhdet makuparisuosikeistani. En tiedä, voisinko myöskään olla enemmän innoissani, että olen saanut perjantai-iltapäiväksi kutsun mennä kokeilemaan viidettä yhdistelmää: Ida leipoi limeraakakakkua hedelmäisen Presidentin vuosikertakahvin kylkeen. Nam nam nam! Sitä on säästetty minulle (omasta pyynnöstäni) pakkaseen palanen. Oikeastaan minua ei siis kutsuttu, vaan kutsuin itse itseni.

Parhaimmat parivaljakot voi jakaa kommenttipoksissa. Vaikka myönnettävä se on, että hyvä kahvi on aina hyvää, vaikka kaverina olisi kehnokin leivos.

-Henriikka

11.2.2016

Brunssi ystävälle (+ kahvijuustokakun resepti)

–

kaverit, ruoka ja juoma, yhteistyöTags: black label, brunssi, gold label, juustokakku, kahvijuustokakku, kahvikakku, kaveri, paulig, presidentti, serkku, suklainen juustokakku, tummapaahto, vaaleapaahto, ystävä, ystävänpäivä

Yhteistyössä Asennemedia ja Paulig

Sunnuntaina on ystävänpäivä. Kutsuin eilen juhlapäiväksi ystävät brunssille kanssamme, koska toisin kuin Jenkeissä, minulle ystävänpäivä on nimenomaan ollut ystäviä, ei niinkään rakastavaisia varten. Rauhallisessa sunnuntaissa riittää toki tilaa molemmille.

Viime lauantaina vietin kuitenkin ennenaikaista ystävänpäivää ystäväni ja serkkuni Katan kanssa. Hän kutsui itsensä kylään uuteen kotiimme ja ehdotin, että hän tulisi jo aikaisin, jotta voisimme istua yhdessä aamiaista. Kahvinystävän kanssa on aina mukava jakaa aamunhetket. Tosin häpesin hieman, kun en muistanut millaisena Kata haluaa kahvinsa. Mustana, niin kuin minäkin. Ystävyys menee automaattisesti seuraavalle tasolle, kun muistaa millaista kahvia toiselle saisi olla.

SUKLAINEN KAHVIJUUSTOKAKKU
(voidaan tehdä gluteenittomana)

Ainekset

Pohja:
75 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 muna
1 dl vehnäjauho / gluteeniton jauhoseos
1/2 dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

Kostuttamiseen: 
1/2 dl kylmää kahvia (laitoin tuplasti puruja, Pauligin Presidentti Black Label oli sopivan tummaa)

Täyte:
5 liivatelehteä
kylmää vettä
250 g maitorahkaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
120 g taloussuklaarouhetta
1-1 1/2 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 1/2 dl vaahtoutuvaa vanilliinikastiketta
1 dl erittäin vahvaa kuumaa kahvia (tuplasti puruja)

Koristeeksi:
suklaarouhetta tai kahvinpapukaramelleja

Valmistusohje:

Vatkaa rasva ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää muna voimakkaasti vatkaten. Sekoita keskenään vehnäjauhot/gluteeniton jauho, kaakaojauhe ja leivinjauhe. Lisää jauhoseos siivilän läpi vaahdon joukkoon ja sekoita kaikki aineet varovasti nostelemalla tasaiseksi taikinaksi.

Voitele irtopohjavuoan reuna rasvalla. Peitä vuoan pohja leivinpaperilla. Levitä taikina vuokaan tasaiseksi kerrokseksi ja paista pohjaa 175 asteen uuninlämmössä noin 15 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä.

Pane liivatelehdet kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Sekoita keskenään maitorahka, tuorejuusto ja suklaarouhe. Mausta seos maun mukaan sokerilla ja vaniljasokerilla. Vatkaa vanilliinikastike kovaksi vaahdoksi. Sekoita vanilliinivaahto rahkaseoksen joukkoon.

Puristele liivatelehdistä vesi pois ja liuota liivatelehdet kuumaan kahviin. Lisää liivateliuos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen muiden täyteaineiden joukkoon.

Kostuta jäähtynyt pohja kahvilla. Kaada täyteseos pohjan päälle vuokaan ja anna kakun hyytyä jääkaapissa muutama tunti tai seuraavaan päivään.

Irrota vuoan reunat ja nosta kakku paperin avulla tarjolle. Koristele pinta suklaarouheella tai kahvinpapukaramelleilla.

(Alkuperäinen resepti täältä)

Olin leiponut edellisenä iltana kakunkin, suklaisen kahvijuustokakun (gluteeniton). Kerrankin juustokakku, joka ei ole liian juustoinen ja liian tömäkkä. Lisäksi juustokakuissa pitäydytään usein keksipohjassa, mutta tämä tumma kakkupohja leivottiin ja paistettiin uunissa ennen vaahtokerroksen lisäämistä. Lopputuloksena oli tosi hyvä, kunnolla kahvinmakuinen kakku ja ihanan ilmava täytekerros. Toteutin kakun gluteenittomana yksinkertaisesti vaihtaen pohjan vehnäjauhot gluteenittomaan jauhoseokseen ja lopputulos toimi sellaisenaan hyvin.

Mitä muuta ennakkoystävänpäivän brunssipöydästä löytyi? Paistettua kananmunaa, Risentan siemennäkkärisekoituksesta tehtyä siemennäkkileipää, juustoa, avokadoa, kurkkua, puolukka-banaanismoothieta, greippiä ja Arlan Ihana-sarjan turkkilaisia jugurtteja: kaneli-vadelma ja mango-chili. Kakkureseptiin käytin Pauligin Presidentin Black Label -kahvia, mutta kupissa oli Pressan vaaleapaahtoista.

Huh mikä aamiaissetti. Syö niin paljon kuin jaksat –tyyppisille brunsseille on varmasti edelleen paikkansa, mutta on aivan eri fiilis istahtaa valmiiksi katettuun pöytään, jossa kaikelle on paikkansa ja kaikesta pitää. Tässä tapauksessa puhuttiin toki lattiasta eikä pöydästä, ruokapöytää kun emme ole vielä uuteen kotiin löytäneet. Serkkurakas ei kuitenkaan hämmentynyt piknik-aamiaisesta vaan otti sen hymyllä vastaan. Olin sentään imuroinut maton.

Mitä jos itsekin kutsuisit jonkun sunnuntaiaamiaiselle ystävänpäivänä? Kokeile vaikka tuota juustokakun reseptiä tai sitten jotain ihan muuta, itsesi tai ystäväsi näköistä.

Brunssien autuus.
Surround yourself with people who get it.

-Henriikka

18.1.2016

Termarikahvin lämpö

–

Helsinki, kahvilla, kaverit, ruoka ja juoma, yhteistyöTags: brahen kenttä, brahenkenttä, brazil, luistelu, paulig, termari, termarin käyttö, termoskahvi, termospullo, termospullon käyttö

Yhteistyössä Asennemedia ja Paulig

Luisteluretket ja termarikahvit ovat maailman parhaimpien asioiden listalla. Tiedättehän sen itsekin, jos ymmärrätte hyvän päälle. Ja tiedänhän minä, että ymmärrätte.

Luisteluretkien mahtavuus ei millään tavalla korreloi niiden määrään. Useimpina talvina pääsen viilettämään luistinradalle toverien kanssa käsikynkässä ehkä kerran vuodessa. Tänä vuonna olen kuitenkin ottanut huikean startin ja saanut haalittua porukan kokoon jo peräti kahdesti. Tai ehkä he ovat haalineet minut. Ensimmäisen kerran Rautatientorin Jääpuistoon ja viime perjantaina Brahenkentälle.

Luisteluretkien onnistuminen on kiinni kolmesta asiasta: hyvästä seurasta, lämpimistä vaatteista, terävistä luistimista ja hyvistä eväistä. Oho, niitä olikin neljä!

Hyvän seuran tunnistaa spontaaneista pirueteista ja hyvästä, sitkeästä yrityksestä. Perjantain jengiä ei voi ainakaan yrityksestä nuhdella. Kehitystä oli havaittavissa niin makkaraluistelussa kuin syväkyykyssä.

Hyvät eväät taas tunnistaa siitä, että ne ovat yksin syy lähteä luistelemaan. Ei ole termarikahvin voittanutta, mutta tällä kertaa ostin kyytipojaksi lähikahvilan croissantteja. Vegaanille ja keliaakikolle hunajatonta raakasuklaata: sosiaalisten ruokatilanteiden haastajan muistaa helposti, kun on itsekin sellainen.

Kuinka valmistaa maailman parasta termarikahvia?

Retkellä kaikki maistuu hyvältä, mutta jos nautinnon haluaa maksimoida, on muutama tipsi tarpeen.

– Käytä hyvälaatuista, tuoretta kahvia, kylmää vettä ja puhtaita valmistuslaitteita.
– Valitse jauhatusmenetelmään jauhatukseltaan sopiva kahvi ja annostele oikein (tasamitat!).
– Lämmitä termospullo ennen juoman kaatoa (kuuma kraanavesi, kiehuva vesi).
– Sulje pullo samantien täytön jälkeen.
– Täytä termospullo juomallasi täyteen, vajaa pullo luovuttaa eniten lämpöä.
– Kaataessasi juomaa, avaa pullo rakoselleen, älä kierrä sitä kokonaan auki.
– Pese termospullo jokaisen käytön jälkeen.
– Kahvista ja teestä pinttynyt haju ja tumma sävy lähtee usein konetiskiaineella tai ruokasoodalla (tunnin liotus).
– Kanna kahvimaitoa ja muita maitotuotteita erillisessä pullossa.

Kahvi on parhaimmillaan 30 minuutin sisällä valmistuksesta. Kovin pitkään ei kivoimpienkaan luisteluretkien kahvitaukoa kannata siis odotuttaa. Retkillä säännöt ovat kuitenkin vähän niin ja näin. Luulen, että perjantain pakkasessa ei olisi haitannut, että kahvi olisi odotellut puolisen päivääkin termarissa. Maistui hyvältä joka tapauksessa.

Kahvi oli tällä kertaa Brazilin tummapaahtoista, äitini suosikkia. Pakkaus freshautui viime keväänä, mikä on mukavaa, sillä vaikka olenkin tummien kahvien ystävä, en pitänyt yhtään edellisen paketin ulkonäöstä. Samalla kauppoihin tuli myös kahvin tummempi versio.

Vaadin luistelurevanssia. Jalkani olivat keskiviikon treenien jälkeen vielä perjantain lounasluisteluissa niin kipeät, ettei puisilla jaloillani paljon liidelty ja leijailtu jään pinnalla. Punaiset luistimet pikemminkin nykivät vaivoin ystävien perässä. Vanhempien innostuksen myötä myös retkiluistelu on alkanut kiinnostaa. Termospullot on putsattu seuraavaa settiä varten ja ajatukset ladattu harkitsemaan seuraavaa mukaan haalittavaa ystäväsakkia.

Aamukahvin aika!
Aurinkoista alkanutta viikkoa.

-Henriikka

19.12.2015

Vuoden parasta baristaa metsästämässä

–

kahvilla, ruoka ja juoma, tapahtumat, yhteistyöTags: barista, coffee house, kahvi, kilpailu, kisa, master barista, paahtimo, paulig, vuosaari

Yhteistyössä Coffee House

Kun olin lukioikäinen, vietin suuren osan vapaa-ajastani Kouvolan Coffee Housessa. Luin kokeisiin, tapasin ystäviä, pelasin lautapelejä ja kirjoitin tuntitolkulla päiväkirjaa. Saatoin viruttaa samaa teepussia kuusi tuntia mukissani ja kirjoittaa. Lähdin usein siksi, etten kehdannut olla enää kauempaa.

Myyjät olivat tuttuja ja minä se iloinen pellavapää, joka luki yo-kirjoituksiinkin keltaisen kahvikupin äärellä (harjoittelin kahvin juontia, ja kerma-sokeri-sekoitukseni joukossa oli vähän kahviakin). Ja kun lähdin parhaan ystäväni luo Ouluun, istuimme Oulun ”Coffarin” baarijakkaroilla ja joimme Cafe Mochaa viikonlopun kunniaksi. Huippumuistoja.

Pääsin takaisin kahvilaketjun maailmaan usean vuoden tuon jälkeen, kun sain kutsun seuraamaan joulukuun alussa järjestettyä Coffee House Master Barista -kilpailua. Kilpailussa etsittiin (ja löydettiin) ketjun paras Master Barista. Samalla sain paljon lisää tietoa koko Coffee Housen toiminnasta. Voin kertoa, että yllätyin toden teolla positiivisesti kahvilan vastuullisesta tuotannosta.

Mikä hyväntuulinen mutta samalla kuumottava ilmapiiri minut valtasikaan saapuessani kisapaikalle! Pauligin paahtimolla järjestettyyn kilpailuun osallistui kuusi ammattitaitoista baristaa. Olen itse aikamoinen jännittäjä, vaikka kilpailutilanteista nautinkin, joten kisatunnelma sai kyllä kananlihalle.

Coffee House Master Barista -kilpailu järjestetään vuosittain. Jokaisella kilpailijalla oli oma lyhyt hetkensä näyttää osaamisensa kahvin kanssa. Yllättävän rennosti kilpailijat ottivat tilanteen, vasta tärisevät kädet paljastivat pienen jännityksen. Kilpailijoiden piti valmistaa kaksi cappuccinoa, kaksi caffè lattea ja kaksi signaturejuomaa. Kisassa arvioitiin juomien makua, laatua, visuaalisuutta, toimivuutta ja signaturejuoman osalta kaupallisuutta. Lisäksi arvioitiin juomien teknistä valmistusta, sujuvuutta, työpisteen hallintaa ja asiakaspalvelutaitoja.

Etenkin signature-juomissa tuli hyvin esiin kilpailijoiden persoona ja mieltymykset: oli suolakinuskia, appelsiinia, nutellaa, marjoja, wiener nougatia ja muuta herkullista. Kolme parasta baristojen kehittelemää kahvijuomaa tulee kahviloihin myyntiin vuoden 2016 aikana. En ole lukioaikojen jälkeen ollut enää suuri makeiden kahvien ystävä, mutta esimerkiksi appelsiininen tai suolakinuskilla kruunattu erikoiskahvi voisi toimia.

Itsekehiteltyjen juomien myötä nousi myös hyvin esiin kisailijoiden innostus ja kiinnostus työtään kohtaan. Suuri peukku sille, että työn ohella jaksetaan kehittää omia reseptejä ja olla kiinnostuneita koko alasta ja sen ilmiöistä.

Coffee House -kahvilaketjun yksi ylpeydenaihe on se, että suurin osa kahvilahenkilökunnasta on koulutettuja kahvialan ammattilaisia, sillä henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti. Olen teille monesti kertonut haaveilevani itsekin baristan työstä ja kisapäivän aikana oli kiva huomata, että myös oikeasti kyseistä työtä harjoittavat olivat asiasta innoissaan. Kouluttaminen on varmasti osasyy korkeaan motivaatioon.

Vieläkin ylpeämpi olisin itse kuitenkin siitä, että kahviloissa tarjotaan aina vastuullisesti tuotettua kahvia. Valitseepa asiakas Coffee House -kahvilassa juomakseen suodatinkahvin tai erikoiskahvin, kuppiin päätyy aina paikan päällä tuoreista kahvipavuista jauhettua, vastuullisesti tuotettua kahvia. Kahvin alkuperän voi halutessaan selvittää lähtötilalle asti. Olen päättänyt ensi kerralla kahvilassa vieraillessani kysyä, mistä kahvini on saapunut.

Ison peukku-emojin ansaitsevat myös seuraavat asiat: kahvilaketjun kaikessa toiminnassa suositaan vastuullisia ratkaisuja. Mukaan otettavat take away -mukit ovat pahviosiltaan biohajoavia ja muovikassit on korvattu kangaskassein. Henkilökunnan juuri käyttöönotetut työvaatteet ovat Suomessa valmistettuja ja Avainlippu-tunnuksella varustettuja. Great, great!

Häpeäksi on myönnettävä, etten todellakaan olisi uskonut kahvilaketjula olevan tällaisia toimintatapoja ja siksi näistä mieluusti myös teille kirjoittelen.

Vaikka koin itse kilpailun ja projektin tärkeämpänä ja olennaisempana kuin pokaalin saaneen, on tietysti paljastettava myös vuoden voittaja: Coffee House Master Baristaksi valittiin 33-vuotias ravintolapäällikkö Maria Putaansuu Tampereen Coffee House -kahvilasta (kuvassa kolmas vasemmalta).

Marian signature-juoma, Fazerina-mocha, oli pitkän kehittelyn tulos. Maria koemaistatti juomaa erityyppisillä asiakkailla, teki hintatiedusteluja, laati reseptiikkaa ja tutki annoksen kaupallistettavuutta. Tällaiselle kiinnostuneisuudelle nöyrät aplodit.

Täytyy vielä paljastaa, että kahvitaitojensa lisäksi Maria oli verbaalisesti yliveto. Menisin koska vain kuuntelemaan hänen stand up -keikkaansa, sillä sanavalinnat ja sanallinen ulosanti oli ihan mieletöntä ja mielettömän viihdyttävää. Ehkä tahattomasti, ehkä ei.

Hyvä Maria, hyvä ”Koffari”!

-Henriikka

Ps. Lupasin eilen, etten aio laittaa täksi aamuksi kelloa herättämään. Nukuin armolliset 12 tuntia ja heräsin vartin yli 11. Miten pitkään-nukkujilla riittää aikaa mihinkään? Tuntui, että puolet päivästä oli juossut ohi. Nukkuminen teki kuitenkin hyvää ja oli sellainen olo, että pitkien yöunien ja ison aamukahvin jälkeen olin parempi ihminen kuin aikoihin.

14.12.2015

Joulujuhlayllätyksiä ystäville

–

elämä, kahvilla, kaverit, yhteistyöTags: joulu juhla, juhlamokka, kahvi, paulig, yllätys

Yhteistyössä Asennemedia ja Paulig

Olen yllättänyt tänä viikonloppuna ystäviäni kolmesti. Perjantaina uskollinen juoksukaverini pääsi joulupommin kohteeksi ja tämän päivän aikana olen saanut yllättää kaksi ihanaa pariskuntaa.

Sain käsiini muutaman Joulu Juhla -kahvipaketin. Sain tehdä niillä mitä halusin, kunhan taltioisin hetket kameralle. Päätin yllättää kahvilla ja joululahjalla muutaman lahjan ansainneen ystäväni. Tiedättehän, olen lahjaihminen ja olen kahvi-ihminen. En tiedä kumpaa enemmän.

Kaikista elämässäni lähiaikoina olleista ihmisistä halusin kiittää kaikista eniten Kampin Sol-pesulan vaaleahiuksista asiakaspalvelijaa. Jos pesetän vaatteitani, kiikutan ne aina kyseiseen paikkaan, sillä tämä nainen on niin hurmaavan hyväntuulinen kassan takana. Hän hymyilee ja auttaa, antaa lisäinfoa ja kyselee kuulumisia. Liikutun aina hänen henkilökohtaisesta tavastaan kohdata ja huomioida.

Kun kiikutin kahvipakettia liikkeeseen, vastassa olikin eri henkilö. En saanut ennen joulua viedyksi lempparityöntekijälle yllätystä. Voin taltioida yllätyshetken keväällä?

Koska pesulahenkilökunta jouduttiin hyllyttämään, pääsi lahjottavaksi tämän viikonlopun meillä majaillut pariskunta. Tuntuu hassulta kirjoittaa käly ja hänen miehensä, koska se saa rakkaat ystävät kuulostamaan kovin vierailta. Tällaisin sukulaisuussuhtein meitä nyt on kuitenkin siunattu.

Hennalla ja Miikkalla on takanaan raskas työ- ja opiskelusyksy ja rentoa joululomaa ja sen odotusta ajatellen he saivat kahvipaketin rinnalla jouluherkkuja: suklaita, marmeladia, näkkileipäsekoituksen ja viikunahilloa.

Perjantai-illalla pyysin ystävääni Anna-Ericaa poikkeuksellisesti kipuamaan ovellemme asti hakemaan minua lenkille. Yleensä sovimme, että tulen valmiiksi pihalle. Uskollinen juoksukumppanini oli kuitenkin yksi henkilöistä, jotka päätin yllättää.

Tutustuimme Anna-Erican kanssa adidasheimo-juoksukoulussa pari vuotta sitten. Asuimme molemmat Arabianrannassa ja tutustuimme ”olosuhteiden pakosta” puutteellisen juoksuseuran vuoksi. Kahta äidinkieltä taittava Anna-Erica opiskeli yliopistossa serbiaa ja harrastuksena turkkia. Älykkyysosamääriemme epäsuhtaisuus ja luonteenpiirteittemme erilaisuus ei kuitenkaan jäänyt esteeksi ystävyydelle. Vaikka emme enää naapureita olekaan, juoksuseura on pysyvää.

Luotto-juoksukaverin lahjasta löytyi Joulu Juhlan lisäksi tietysti juoksusukkia, juomapullo ja suihkusaippuaa.

Viimeinen yllättäminen jännitti niin paljon, että yllättäminen jäi vähälle. Ojensin paperikassin lahjan vastaanottajille ja tervehdin iloisesti. Näimme ystäväperhettä pitkästä, pitkästä aikaa ja jännitän sellaisia kohtaamisia aina ihan sydän läpättäen.

Miksi jännitän ja jännitin? En tiedä. Ei olisi tarvinnut. Lahjakassin suklaat, viini ja kahvi toivat iloa pöytään ja oli ihana vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa. Hassua miettiä, että olemme tunteneet jo melkein kymmenen vuotta. Saimme tutustua perheen pikkumieheenkin, aktiiviseen tuikkusilmään. Maissitortillat katosivat nopeasti ja jälkkäriksi tarjottu luumurahka taitaa ilmestyä jouluna meidänkin juhlapöytään.

On ihana yllättää, on ihana olla yllätetty. Kaikki eivät toki jaa mielipidettä tästä, mutta kohde kannattaakin valita huolella.

Joulu on salaisuuksien aikaa, tunnelmallista aikaa, johon yllätykset sopivat napisti. Suosittelen kokeilemaan!

Ensi vuonna vien kahvia vielä sinne pesulaankin. Toivottavasti osaava kassa ilahtuu.

-Henriikka