Kaikki asut vuodelta 2019

Aloitin tuttuun tapaan keräämään viime vuoden asukokonaisuuksia koostekirjoitukseen… ja sainpahan hyvät naurut: Eihän minulle ole enää mitään asukuvia!

On se hullua, kuinka omituisesti mieleni pohjamudissa kuvittelen edelleen ottavani päivän asukuvia, kuin kultaisena anonyymien asukuvien Tyylitaivas-aikakautena konsanaan. Ja vieläkin hullumpaa, että ensimmäiset blogivuoteni minut kategorisoitiin aina muotibloggaajaksi. Naurahdan joka kerta, kun Blogit.fi-sivusto listaa minut edelleen Suomen viidenneksi suosituimmaksi muotiblogiksi. (Kyllä kannattaakin, kun vaikka seuraavaa kuvaa katsoo!)

Päätin kuitenkin lopulta, että koostan kuin koostankin ”asukuvani” tällaiseen yhteen kasaan. Kyllähän näihin aika hyvin tiivistyy elämäni suunta. Sitä paitsi taidan olla silti ihan kova muotivaikuttaja retkeilytyylin saralla: merinovillaa, kerrospukeutumista, kumisaappaita, vedenpitäviä kalvoja… Kannan retkeilymuotibloggaajan titteliä mieluusti.

Tässä siis hyvät tyypit, asukuvat vuodelta 2019. Voitte sitten taas heittää suosikkeja ja inhokkeja kommenttipoksiin.

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Itseäni naurattaa kyllä erityisesti joulukuun saldo: siinäpä vasta asukokonaisuus! Forssan kirpputorilta löytynyt villapaita ja kalsarit.

Aika hyvin näissä kuvissa näkyy se, että olen löytänyt itseäni ja koko ajan enemmän niitä kiinnostuksenkohteita, joista nautin: Valitsen asut nykyään pitkälti käytännöllisyyden ja toimivuuden perusteella – enkä nyt tarkoita mitään pienten teknisten yksityiskohtien nypläystä (siinä olen surkea), vaan ylipäänsä sitä, että pystyn toimimaan kuteissani.

Tänä syksynä olen myös vihdoin alkanut päästää siitä takaraivossa kolkuttavasta harmituksesta, kun en enää panosta pukeutumiseen entisen lailla. Oikeastaan on ollut ihan vapauttavaakin tajuta, etten ole enää siitä niin kiinnostunut. Että haluan käyttää aikani ja vaivannäköni muunlaisiin juttuihin ja ihailla sitten niitä, jotka selkeästi ilmentävät itseään pukeutumisellaan ja jaksavat nähdä vaivaa (@janitaautio, @mustarttu, @kaisaharmala, @saratickle, @fashionworries…)

Mutta kyllä minä silti edelleen rakastan kehitellä asukokonaisuuksia ja laittautua esimerkiksi juhliin personaallisesti. Tyylissä minua on aina kaikkein eniten kiinnostanut se, miten jonkun ruman saa näyttämään oikeastaan aika hienolta. Viime vuonna kehittelyni olivat kuitenkin piilossa, ja päällä pitkälti helppoja kesämekkoja ja kuorivaatteita, mutta ehkä tämä juuri alkanut vuosi näyttää taas kynteensä.

(Vaikka tuskinpa vaan. Viihdyn villapaidoissani, housuitta.)

Mutta nyt jokavuotinen kysymys: löytyikö suosikkeja ja inhokkeja?

-Henriikka

Asut vuodelta 2012: osa 1, osa 2, vuodelta 2013, vuodelta 2014, vuodelta 2015, vuodelta 2016, vuodelta 2017, vuodelta 2018

Kuvat: Toni Eskelinen, Dorit Salutskij, Mikko Santasalo, Lilli Salminen, Eetu Leikas, Ida Hanhiniemi, Janne Simojoki, Oskari Reinman, Roosaliina Reinman

Kaikki asut vuodelta 2018

Tänään tulin kotiin minun ja ystäväni viikonloppuretriitiltä (siitä lisää myöhemmin) ja esittelin Jannelle Lohjan keskuskirpputorin vaatelöytöni. Puin päälle uuden, ihanan villapaitani, jossa on kuusien ja nuotioiden kuvia sievässä rivissä, sekä vanhat, leveälahkeiset Levikset. Janne totesi, että näytän jenkkiläiseltä luonnonpuiston koluajalta. Sellaiselta, joka on jossain Yellowstonen portilla notkumassa, mutta ei kuitenkaan töissä. Portinvartija ja lipunmyyjä tietävät kuitenkin vakkarikävijän, jolla on tukka vähän miten sattuu ja lämmin villapaita päällään. Otin kommentin kohteliaisuutena. Mukava näyttää sellaiselta.

Vuosi 2018 ei ollut mikään pukeutumisen ihmevuoteni, mutta toisaalta kirkasti ajatuksiani vaatteista ja tyylistäni. Kiinnitin yhä enemmän huomiota vaatteiden alkuperään ja laatuun, huolsin vaatteitani ahkerasti ja ostin kierrätettyä tarve edellä (olen huomannut omasta kokemuksestani sen olevan ihan eri asia, kuin ostaa second handiä kaiken muun päälle hauskoina heräteostoksina). Huomasin, etten enää pidä shoppailusta ja kävin pikamuotiliikkeissä vähemmän kuin koskaan ennen, oikeastaan tosi vähän. Tiesin muodista vähemmän kuin pitkään aikaan.

Parannettavaa on vielä reilusti, esimerkiksi urheilu- ja erävaatteita olisi kiva hankkia vielä enemmän käytettynä, mutta ainakin elämänmittaiselta tuntuva suunta on löytynyt. Tässä tulevat kaikki blogissa julkaistut asuni viime vuodelta:

TAMMIKUU

Kuva: Eeva Mäkinen Kuva: Eeva Mäkinen

HELMIKUU

Kuva: Eeva Mäkinen

MAALISKUU


Kuva: Eeva Mäkinen Kuva: Eeva Mäkinen

HUHTIKUU

Kuva: Dorit SalutskijKuva: Sara Vanninen Kuva: Dorit Salutskij

TOUKOKUU
  Kuva: Dorit Salutskij

KESÄKUU

Kuva: Dorit Salutskij Kuva: Eeva Mäkinen Kuva: Arttu Mustonen Kuva: Eliel Kilkki Kuva: Eeva MäkinenKuva: Sara Vanninen Kuva: Eeva Mäkinen Kuva: Nella Himari Kuva: Nella Himari Kuva: Eliel KilkkiKuva: Terhi TuovinenKuva: Terhi Tuovinen

HEINÄKUU

Kuva: Eeva Mäkinen Kuva: Oskari Reinman

ELOKUU

SYYSKUU
  Kuva: Toni Eskelinen

LOKAKUU

Kuva: Eeva Mäkinen

MARRASKUU

Kuva: Toni Eskelinen Kuva: Toni Eskelinen Kuva: Eliel Kilkki

JOULUKUU

Kuva: Eeva Mäkinen Kuva: Toni Eskelinen Kuva: Eeva Mäkinen

Mitä ihmettä? Näitähän oli aivan kamalasti. Ja minä kun luulin, että olen kulkenut koko vuoden lähinnä samoissa eräfarkuissa ja anorakissa. Varsinaista linjaahan näissä tyylillisesti ole, mutten taida sellaista kaivatakaan. Ja nämä ovat kyllä enemmänkin vaatteita, eivät asuja.

Nyt taas jokavuotinen vakiokysymys: löytyikö suosikkeja tai inhokkeja? (Miksi käytän sanaa inhokki, kun inhoan sitä? En tiedä.)

Huomenna alkaa taas koulu ja tuntuu siltä, kuin vuosi vihdoin oikeasti lähtisi käyntiin. Iik. Voisinkin pohtia, mitä laittaisi huomenna päälle. Ehkä eräfarkut ja anorakin.

-Henriikka

Asut vuodelta 2012: osa 1, osa 2, vuodelta 2013, vuodelta 2014, vuodelta 2015, vuodelta 2016, vuodelta 2017

Kissamekko kakkonen

_MG_0548 kopio

Pukeuduin lähes tasan kaksi vuotta sitten kissamekkoon. Se oli musta, jossa oli valkoisia kissoja. Enää minulla ei ole sitä, tuttuni piti siitä paljon ja myin sen hänelle parista lantista.

Oli kissamekon kokoinen aukko vaatekaapissa. Mikä neuvoksi? Kissamekko kakkonen. Kermanvalkoinen ja kellohameinen. Ilahduttava ja vähän liian söpö. Poola Katarynan uusinta mallistoa.

_MG_0531 kopio_MG_0561 kopio_MG_0530 kopio

Pyörähtelin eilen kissamekossa elokuun toiseksi viimeistä päivää. Lähdimme Jannen kanssa treffeille konserttia kuulemaan ja Janne poimi minulle kadulta vaalenpunaisen, vähän kulahtaneen kukan asusteeksi. Polvet olivat mustelmilla ja jalkaterät sujautettu vikkelästi puukenkiin, huoletonta ja helppoa.

Hameen alla oli piilossa lyhyet pyöräilysortsit, sillä mikään ei ole rasittavampaa kuin varoa vilauttelua.

Herra ratikkakuski katsoi pitkään ja tuimasti, kun otimme kuvia raitiovaunukiskojen päällä. Mutta varmistimme oikealta, vasemmalta ja vielä kerran vasemmalta ja oikealta, etteivät lapset nää ja ota meistä mallia. Toivoin vaaleanpunaisen pallokukan olevan jättitikkari, mutta toiveistani huolimatta se pysyi pensaastaan pudonneena kukkaisoksana.

_MG_0540 kopio_MG_0581 kopio

Minusta tämä toinen kissamekko on entistä parempi. Ja alkusyksyinen ja loppukesäinen minä alkukesäistä ehdampi. On päässyt jotenkin mieli virkistymään ja hipiä ottamaan muutaman pisaman.

Olen saanut itseni muutamana päivänä kiinni itse teosta: en ole juuri lainkaan skeptinen juuri millekään, vaikka uskokaa tai älkää, suhtaudun moniin asiohin pienellä varauksella. Ilmeisesti kohti valuva syksy saa minusta parhaat puolet esiin.

Dippadappadaa ja sitä rataa.

– Henriikka

mekko / Poola Kataryna, takki & kengät / second hand