arkisto:

lokakuu 2016

Graduation day!

ef honolulu graduation

Valmis koululainen kuittaa amerikkalaisessa hatussaan! Kielikurssi käyty arvosanalla A-. 

En tiedä mistä se miinus ilmestyi. Ehkä niistä satunnaisista torkahduksista, jotka olivat aamuviiden heräämisen tai öisten pöytäfutisotteluiden tulos.

Oletteko itse valmistuneet flipflopeissa? En minäkään ennen tätä. Lisäksi en ollut juuri tuolloin valmistumisen hetkellä wifin päässä, joten en päässyt katsomaan, miten hattu pitäisi asetella. Pääni taisi joka tapauksessa olla sille liian suuri; vanhempani ilmeisesti kääntelivät minua ahkerasti kyljeltä kyljelle, kun olin vauva, sen verran muhkea on tuo takaraivo.

ef honolulu graduation

Juttelin eilen ensi kerran kahteen viikkoon suomeksi, kun kaksi suomalaista tulivat yllättäen illalla luokseni. Tuntui niin oudolta suussa, kun on vääntänyt vain englantia. Ensimmäiset kaksi päivää sattui suuhun puhua pelkkää englantia, kun siihen ei ollut tottunut. Nyt huomaan ajattelevanikin toisinaan englanniksi. Englannin kielen aktivointi: check!

Valmistujaiskuvat eivät ole ehkä ne fiineimmät, mutta niistä paistaa ainakin läpi kahden viikon tuottama ilo. Koulukaverini Chris otti noin sata kuvaa, ja nämä olivat onnistuneimmat. Oli Marilyn-hetket hame korvissa ja hatunheitot, mutta kiskaisin aina liian lujaa, ja hattu katosi kuvasta.

Huomenna alkaa reilun vuorokauden mittainen matka Los Angelesin ja Lontoon kautta takaisin Suomeen, takaisin samalle aikavyöhykkeelle. Voi veljet, millaisia kuvia minulla on muistikortillani odottamassa.

-Henriikka

Huom! Olen kurssilla EF:n kutsumana, enkä vastaa kustannuksista itse. Lue lisätietoa ja tilaa maksuton esite EF:n kielikursseista täältä.

Auringonnousu Diamond headin kraaterilla

honolulu-diamondhead

Ylitin jo viime viikolla sen pisteen reissussa, kun päivät alkavat vain juosta silmien edessä. Yhtäkkiä ollaan jo viimeisissä päivissä ja olisi vielä vaikka mitä tehtävää.

Siitä ei voi ainakaan syyttää, etten olisi käyttänyt aikaa aktiivisesti. Joka päivä on ollut tekemistä ja viimeiset päivät olen jo suunnitellut täyteen ohjelmaa. Eilen olin koulun lisäksi elämäni ensimmäistä kertaa surffaamassa (nappasin tietysti aaltoja kuin pro) ja illalla elokuvissa ja myöhälle yöhön paikallisessa baarissa pelaamassa pöytäfutista ja iloitsemassa uusista ystävistä.

En meinannut ensin päästä koko baariin sisälle, kun epäilivät ajokorttiani, Kela-korttiani ja EF-opiskelijakorttiani väärennetyiksi. Kirjoittelin nimmariani ja kerroin syntymäpäivistäni vartin verran, ennen kuin suostuivat uskomaan minun olevan minä: ”Haluaisin vain päästä sisälle pelaamaan pöytäfutista.”

honolulu-diamondheadhonolulu-diamondheadhonolulu-diamondhead

Maanantaina herätyskello soi 04:50. Halusimme napata auringonnousun pienen bussimatkan päässä olevan Diamond Head -krtaaterin päältä. Raahustimme muutaman koulukaverin kanssa silmät ristissä bussipysäkille ja yritimme keskustella aamupöhnäisinä.

Diamond headille pääsee 2,50 dollarin bussilipulla tai taksilla keskustasta noin 12 euron hintaan. Taksilla pääsee huomattavasti lähemmäksi, bussi jättää varsinaisesta reitistä noin kilometrin päähän. Kiipeäminen Diamond Headille kestää vain puolisen tuntia, eikä reitti ole vaikea. Kuumuus on kuitenkin niin tuntuvaa, että aamutuimaan kiipeily otti suht koville. Yllätys oli myös, kun luulimme olevamme ainoat ahkerat jalkeilla, niin kuudelta avautuneen vuoren huipulla odotti jo satakunta ihmistä. Mistä näitä aktiivisia aasialaisia oikein sikiää?

Rakastan alla olevaa kuvaa. Mitä ihmettä siinä oikein säädetään?

honolulu-diamondheadhonolulu-diamondhead  honolulu-diamondhead honolulu-diamondhead

Pian lähden viettämään iltaa rannalle. Meillä on isot, yhteiset nyyttärit tiedossa. Sitä ennen käväisen Farmers Marketilla, josta saa kaiken tuoreen vähän halvemmalla. Uskomatonta, miten kalliita vihannekset ja hedelmät voivat olla täällä! Puolitoista euroa omenasta, vähintään kolme euroa avokadosta.

Eilen menin käristämään vahingossa jalkani, vaikka inhoan sellaista typeryydentekoa. Unohdin yksinkertaisesti aurinkorasvan jaloista, vaikka yleensä olen aivan fanaattinen rasvailija. Kun menen huomisaamuna uiskentelemaan delfiinien kanssa pitää olla varovainen, etten käräyttele lisää.

honolulu-diamondhead honolulu-diamondheadhonolulu-diamondhead honolulu-diamondhead

 Olen sopeutunut tänne hyvin. Ystäväni Annika laittoi minulle viime viikolla viestiä, että sovin Havaijille. Siltä minustakin tuntuu.

Huomenna on viimeinen koulupäiväni ja perjantain käytän seikkailuun. Kaikki hyvin.

-Henriikka

Huom! Olen kurssilla EF:n kutsumana, enkä vastaa kustannuksista itse. Lue lisätietoa ja tilaa maksuton esite EF:n kielikursseista täältä.

Spesiaalipäivien välipaloja

Yhteistyössä Provena ja Asennemedia_mg_0055-kopio

Perjantait ovat minulle nykyisin oikeita onnenpäiviä. Ei sillä, etten pitäisi kaikista muistakin päivistä, mutta nelipäiväisen työviikon myötä perjantaista on tullut minulle aivan spesiaaleja.

Nämä kuvat ovat toissaperjantailta, päivää ennen lähtöäni. Laukku oli pakattu, kaikki reissuun liittyvä oli hallinnassa. Ai että pidän tuosta tunteesta! (En tosin tiedä olenko koskaan ennen onnistunut pakkaamaan etukäteen) Pystyin rauhassa viettämään muutaman levollisen tunnin Asennemedian toimistolla tekemässä läppärihommia Ullan ja Annen kanssa.

Mitä työt sitten käytännössä olivat? Sähköposteihin vastailua, laskujen tarkistusta, blogijutun kirjoittamista ja muutama viesti kirjanpitäjälle. Kevyttä ja mukavaa, mutta tärkeää ja välttämätöntä. Kaiken pystyy tehdä rennosti nojatuolista käsin.

_mg_0084-kopio_mg_0008-kopio

Hyppään asiasta toiseen, töistä välipaloihin. Ne kulkevat kuitenkin erittäin tiiviisti käsi kädessä, ja hallittu välipalasuunnittelu tekee minusta huomattavasti paremman ja keskittyneemmän työntekijän. Kyllä te tiedätte, olen vouhottanut välipaloista ennenkin.

Sokerilakkoa on kestänyt nyt puolitoista kuukautta. Sen kanssa pyyhkii yllättävän hyvin. Sokeriset välipalat ovat korvaantuneet hedelmillä, välipalapatukoilla, smoothieilla, salaateilla ja muilla paremmilla vaihtoehdoilla. Usein en edes tarvitse mitään ”korvaavaa”. Olen löytänyt myös monia sokerittomia herkkuja, joiden kanssa olen kuitenkin yrittänyt olla varovainen: jos sokerinhimon taltuttaa aina palalla raakasuklaata, ei makeanhimosta pääse koskaan eroon.

Kuvissa olevan perjantain välipalaherkkuna olivat Provenen gluteenittomat välipalakeksit, joita kokeilimme yhdessä. Alla näette Annen uskomattoman poseeraussuorituksen kehoitesanoilla ”näytä onnelliselta sen keksin kanssa!”

_mg_0067-kopio _mg_0035-kopio

Provena on minulle tosi tuttu merkki. Kun keliakiani puhkesi pari vuotta sitten, Provena oli yksi ensimmäisistä merkeistä johon tutustuin. Tattarisämpylät ovat vakiokäytössäni ja isoja kaurahiutaleita minulla on mukana täällä Honolulussakin.

Provenan tuotteet pohjaavat puhtaaseen, gluteenittomaan kauraan ja korkeaan kuitupitoisuuteen. Myös välipalakeksit on suunniteltu näiden teesien pohjalta. Makuja on kaksi: Kaura&Hedelmä ja Kaura&Tumma suklaa. Jälkimmäinen saa odottaa sokerilakon jälkeiseen aikaan, mutta hedelmäkeksejä söin perjantaiherkuksi muutaman. Olivat tosi hyviä ja pitivät nälkää.

_mg_0072-kopio _mg_0010-kopio

Sokerilakko on tuonut ruokailurytmiini järkeä. Kun huomaan  makeanhimon iskevän, tiedän että välipalaa olisi pitänyt syödä jo hetki sitten. Olen yrittänyt oppia, etten voi syödä valtavia annoksia kuuden tunnin välein, ja että välipalattomuus kostautuu sekä typerinä valintoina kaupassa että ylenpalttisena popsimisena iltaisin.

Välipala on parhaimmillaan terveellinen, hyvänmakuinen ja pitää nälkää. Sen lisäksi, että välipala on usein välttämätön paha, haluaisin sen olevan myös hyvän olon tuoja ja eräänlainen palkinto keskellä päivää.

Ja on tärkeää, etteivät välipalat korvaisi aterioita, vaan tukisivat niitä. Tässä on itselläni suuri oppimisen paikka, sillä joskus välipalani kasvavat niin hervottomiksi, ettei lounasta kannata edes syödä.

_mg_0123-kopio

Työtuntien päätteeksi sain vielä viettää muutaman hetken puolivuotisen toverin kanssa. Voi olla, että hänelle välipalat ovat vielä astetta tärkeämpiä.

Vouhotan välipaloista taas lisää tulevaisuudessa! Terveisiä auringosta. Heräsin tänään ennen viittä, jotta ehdin kiipeämään auringonnousuksi eräälle vuorelle. Söin kolme aamiaista ja ainakin kolme välipalaa. Huomenna tsemppaan taas.

-Henriikka

Provenalla on käynnissä Instagram-kilpailu teemalla ”Gluteeniton välipalahetki”. Kilpailu on voimassa 3.-28.10.2016 ja voittajat julkaistaan 31.10.2016. Jaa oma gluteeniton välipalahetkesi tunnisteilla #puhdasvälipala ja @provenafi. Osallistujista arvotaan viisi onnekasta voittajaa, jotka saavat 50 euron lahjakortin Provenan Oatletstoreen.

Mökki-spa luonnonkosmetiikalla

_mg_1029-kopio

Kaikki hyvin saman, valtavan auringon alla. Olen seikkailut ympäri O’ahun saarta koko viikonlopun, snorklaillut jättikokoisten, sateenkaarisenväristen kalojen keskellä, vieraillut ananasfarmilla ja uinut vesiputouksessa. Akkua on jäljellä noin viisi prosenttia – ja nyt puhutaan siis omasta kapasiteetistani, ei läppäristä.

Jakaessani lauantaina kuvia kesämökin auringonlaskusta, tajusin tietokoneen uumenista löytyvän vielä ainakin yhdet kuvat, jotka olen unohtanut. Kesälomani levon hetki ja totaalinen prinsessatuokio oli, kun valmistelin itselleni täysimittaisen mökki-span.

Mikä on mökki-spa? En ihan itsekään tiedä, mutta se kostuu ainakin saunasta, järvivedestä ja isosta kasasta hyväksitodettua luonnonkosmetiikkaa. Ja jokaisella putelilla on tietysti eri tarkoitus.

_mg_1019-kopio

Kunnon löylyjen ja useamman uintikerran jälkeen laitoin kasvoilleni yrittisavinaamion. Syväpuhdistus, elvytys, rauhoitus. Kuorintavoidetta en käyttänyt samana iltana, sillä ne olisivat olleet itselleni mahdollisesti liian tuhti kombo samalle kerralle, vaikka ovatkin hellävaraisia.

Kaikki ylemmän kuvan tuotteet ovat Frantsilan. Sain tuotteita alun perin testiin, mutta ostin juuri ennen matkaa jo toisen putelin vartalovoidetta, sillä halusin sitä mukaani. Aurinkopäivien jälkeen on ihana levittää iholle kunnolla kosteutusta.

Purkissa lukee kiinteyttävä vartalovoide, mutta en ole sen koommin ajatellut sen kiinteyttävää vaikutusta, sillä olen huomannut tuotteesta olevan muuhunkin. Tuoksu ja tuntuma ovat erittäin mieluiset: voide on riittävän paksua, mutta imeytyy silti vikkelästi.

Ps. Muslan Mia kävi vierailulla Frantsilassa. Jos yrityksen upeat arvot ja upeat kuvat kiinnostaa, niin lukaisepa!

_mg_1053-kopio

Toisen kuvan tuotteet viimeistelivät span ja ovat kaikki ruotsalaisen Estelle & Thildin (osa tuotteista saatu testiin). Kun näin ensimmäisen kerran tuotteita, en voinut millään uskoa kyseessä olevan luonnonkosmeettinen merkki. Pakkaukset ovat designiltaan niin timanttisia, että se tuntui epäuskottavalta. Mutta niin se maailma vain muuttuu ja onneksi muuttuu!

Mökki-span tehopakettina kasvoille ja dekolteelle toimi seerumi, silmänympärysvoide ja kosteuttava yövoide. Eniten käytetty tuote on kuitenkin ollut toinen vasemmalta: rauhoittava, kosteuttava kasvoöljy. Ylläolevan päivävoiteen totesin kesän jälkeen olevan itselleni syys- ja talvikäyttöön liian kevyttä ja ohutta.

Ostin juuri Estelle & Thildiä ennen lähtöäni ystävälleni synttärilahjaksi. Voin kertoa, että oli mieluinen paketti.

Olen hoitanut koko vuoden ihoani ja kasvojani vain luonnonkosmetiikalla. Se tuntuu tosi hyvältä. Ymmärsin fiksun lukijan vinkistä, että kasvoöljy on itselleni lähes välttämätön tuote ja olen vaihdellut ylläolevan ja Mossan Vitamin Oil Cocktailin välillä. Mossat ovat olleen itselleni sellainen ”kosmetiikan pohja” koko alkuvuoden, ja muut tuotteet ovat sitten täydentäneet kokonaisuutta.

Ihoni voi oikein hyvin. Tosin saa nähdä, millaisen aurinkohyökkäyksen tämä Havaijin matka tekee. Kerron lisää, kun tiedän. Ihanaa viikkoa! Minä lähden illastamaan pyhäpäivän illan kunniaksi.

-Henriikka

Sama aurinko laskee niin Kuhmossa kuin Havaijillakin

kuhmo-kesämökki

Poden reissuni ensimmäistä väsymyksen päivää. Tiedättekö, kun kauan odotettu reissu koittaa: on paljon uutta tekemistä ja näkemistä, ja fiilikset vaihtelevat koko ajan. Jossain kohtaa reissua iskee tajuntaan kaikki se uusi, mikä purkautuu totaalisena väsähdyksenä. Tunne ei ole sinänsä myönteinen eikä kielteinen, se on vain kohta, kun tajuaa olevansa pyörällä päästään ja väsynyt.

Lähden vielä tänään SUP-lautailemaan toiselle puolelle O’ahun saarta, parin tunnin matkan päähän. Ennen suppailua aion kuitenkin vetää syvään henkeä, mussuttaa toissapäiväiseltä Farmer’s Marketilta ostettua sokeritonta browniesia ja levätä vähän.

kuhmo-kesämökkikuhmo-kesämökki

Tänään oli ensimmäisen viikon viimeinen koulupäivä, ja nyt viikonloppu odottaa edessä villinä ja vapaana. Huomiseksi vuokraamme minibussin kielikurssikavereiden kanssa ja lähdemme seikkailemaan, sunnuntaina osallistun koulun järjestämälle reissulle saaren itäosiin. Maanantaina on taas koulua puoli yhdeksästä lähtien, joten nukkuakin pitäisi. Ainakin vähän.

Mutta miksi kesäisiä mökkikuvia Kuhmosta? Kun jaoin eilen kuvia Waikiki-beachin auringonlaskusta, tuli mieleeni elokuun ilta kesämökillä. Olin päässyt vihdoin lähtemään Näätämöstä ja nukkunut edellisyön Rovaniemellä. Mökille päästyäni pöydässä odotti ruoka, sauna oli lämmin, ja auringonlasku oli aivan varmasti kesän kaunein. Soutuveneilimme ja ongimme ahvenia onnellisina.

kuhmo-kesämökki

Aurinko laskee niin täällä Honolulussa kuin Suomessakin. Sama, valtava aurinko.

Tuntuu, että reissussa tapahtuu niin paljon, niin lyhyessä ajassa, että on hyvä palata hetkiin, joissa seesteisyys oli läsnä. Näitä kuvia katsoessa reissuväsymys tuntuu kevyemmältä, ja Suomikin varsin hyvältä vaihtoehdolta paluumaaksi.

Hetken päästä nousen ylös sängyltä pakkaamaan pyyhettä ja bikineitä ja suuntaan kohti illan aktiviteetteja.

-Henriikka