Asennemimmejä, asennekakkua

asennemedia-roba-lounge-group_color- kopio

Lauantaina juhlittiin blogiagentuurimme Asennemedian ja Ullan syntymäpäiviä. Vuoden täyttänyt yhteisö kerää yhteen isolla ilolla ja asenteella varustettuja mimmejä. Joukkoon mahtuisi toki miehiäkin, jostain syystä asennetta on löytynyt paljon enemmän naisten keskuudesta (niin kuin ehkä blogejakin, hih).

Sinänsä hassua ajatella, että ylläolevan kuvan naiset ovat työkavereitani. Tuolla lailla ryhmään aseteltuna näytämme aika identtisiltä, vaikka blogien sisältö onkin varsin laajaa. Pukeutumisen värikoodi tuli kaikilta tahattomasti. Ilmeisesti mieltemme kiemurat kulkevat samoja ratoja.

asennemedia-roba-lounge-5292 kopioasennemedia-roba-lounge-5282 kopioasennemedia-roba-lounge-01364 kopio

Parasta syntymäpäivissä oli seura ja keskustelut. Mutta jos tätä oletettavaa faktaa ei lasketa, annan kaikkien sormieni ja varpaitteni äänet kakulle. Vau, mikä kakku! Ja miten hyvää. Ajattelin taas keväällä syödä vähän vähemmän sokeria, mutta en sentään niin vähän, ettenkö olisi ottanut reilua palaa maailman kauneinta kukkakakkua.

asennemedia-roba-lounge-01214 kopio asennemedia-roba-lounge-5288 kopio asennemedia-roba-lounge-5325 kopio

Itse olin koko ajan niin suupalttina, ettei minusta saanut yhtään onnistunutta kuvaa. Luulen, ettei kuvaaja edes lopulta yrittänyt tallentaa minua muistikortilleen, kun viuhdoin käsillä ja höpötin lakkaamatta. Hiljaa olin vain, kun söin kakkua eikä sekään kovin kuvauksellista ole.

Näiden mimmien kanssa on kivaa vaihtaa blogikuulumisia ja tehdä yhdessä somehommia. Vaikka kaikilla onkin ihan omat sivut ja oma meininki, on kivaa että voi välillä vaihtaa ajatuksia alati muuttuvasta maailmasta. Hyvästä yhteisöstä kertoo se, että pitää kaikista. Ja se on paljon sanottu.

Ei kyynerpäitä, ei kyynisyyttä, ei kilpailua tai kateutta. Tämän kaiken tilalle hymyä, laatua, lempeyttä, asennetta. Kiitos mimsellit.

-Henriikka

Kuvat: Sami Jämsén

Kaikki asut vuodelta 2015

_MG_0384 kopio

Tammikuun viimeisen päivän kunniaksi pamautan linjoille kaikki viime vuoden asukuvat.

Blogi on muuttunut paljon sitten vuoden 2011, jolloin aloitin bloggaamisen lähinnä jakaakseni tyyli-inspiraatiota ja päivän asukuvia. Vaatteet ja tyyli ovat itselleni kuitenkin edelleen yksi intohimo ja tärkeä osa elämää. Blogiin päätyy enää vain muutaman kokonaisuudet, sillä nykyään käytän samaa kokonaisuutta useammin kuin kerran. Haha. Lisäksi vaatteiden rinnalle on tullut niin monta muutakin mielenkiinnonkohdetta, joista on kuvattavaa ja kirjoitettavaa.

Hihkaise, kun kaikista kivoimmat ja hirveimmät asut ja vaatteet ovat löytyneet.

TAMMIKUU

tammi1 _MG_0542 kopio _MG_0764 kopio _MG_2051 kopio OLYMPUS DIGITAL CAMERA _MG_0167 kopio

HELMIKUU

helmi2 Henriikka Simonjoki Aamukahvilla blogi_MG_0740 kopio _MG_1303 kopio _MG_0442 copy Henriikka Simonjoki Aamukahvilla blogi

MAALISKUU

_MG_0614 kopiomaalis1 _MG_0357 copy _MG_1086 copy Henriikka Simonjoki Aamukahvilla blogi

HUHTIKUU

_MG_1910 kopio _MG_1087 kopio _MG_1380 copy

TOUKOKUU

_MG_0216 kopio _MG_0030 kopio _MG_3821 kopio_MG_1588 kopio _MG_3297 kopio_MG_2947 kopio

KESÄKUU

_MG_0535 kopio_MG_0794 2 kopio _MG_0571 kopio  _MG_0734 kopio _MG_0191 kopio_MG_1636 kopio _MG_1177 kopio _MG_1188 2 kopio

HEINÄKUU

_MG_1804 kopio _MG_0236 2 _MG_0966 kopio _MG_0924 kopio _MG_1094 kopio

ELOKUU

_MG_0548 kopioelo1

SYYSKUU

_MG_0901 kopiosyys1

LOKAKUU

_MG_2560 kopio _MG_3236 kopio _MG_3146 kopio _MG_1605 kopio

MARRASKUU

_MG_0258 kopio _MG_4436 kopio

JOULUKUU

tunnelukkojoulu1_MG_0128 kopio _MG_0436 kopio

Itseäni naurattaa pahemman kerran tuo kesäkuu ja Siperian reissun vaatteet. Samat appiukon vanhat farkkusortsit (jotka sittemmin repesivät takapuolesta), juna-asemalta ostetut, liian suuret sandaalit ja kaikkea muuta yhtä reissu-hehkeää.

Asukuvien kautta muistaa mukavia hetkiä. Muistaa missä on ollut, kenen kanssa on ollut ja miltä on tuntunut. Miltä on tuoksunut, miltä on maistunut.

No, löytyikö lemppari?

-Henriikka

Asut vuodelta 2012: osa 1, osa 2, vuodelta 2013, vuodelta 2014

Kuvat 2, 8, 9, 13 ja 18: Dora Dalila

Vanhoja polkuja, uusia alkuja

_MG_1735 kopio

Tänään oli pitkä lauantaiaamu. Aloin raotella silmiäni vasta kahdeksan jälkeen ja puoli yhdeksältä könysin ylös. Puin aamutakin ja ilahduin verhot avatessani: ei ole enää lainkaan niin pimeä kuin joulun alla. Kahvit oli keitetty puolestani, ja mustikka-mustaherukkasmoothie lasissa odotti pitkiä kulauksia.

Eilen ja tänään on ollut vahvasti sellainen olo, että aina voi aloittaa uudestaan. Vaikka elämä on tämä vanha sama, niin aina on mahdollista ottaa uusi startti. Se voi tarkoittaa uutta alkua ruokavalioon, uutta alkua ihmissuhteeseen, uutta alkua ihan ylipäänsä: syvemmillä hengityksillä ja leveämmällä hymyllä. Ehkä rohkeammalla asenteella? Eikä aina tarvita puhdasta paperia, vaan joskus pienet muutoksetkin toimivat uudistaen sopivasti.

_MG_1765 kopio

Nappasin viimeviikkoiselta Viron reissultani mukaan hotellin kertakäyttötohvelit. Ne ovat tuntuneet minulle jollain tavalla uudelta alulta.

Kun muutimme uutena vuotena uuteen kotiin, puhkuin intoa. Halusin saada kaiken valmiiksi ja pian! Nyt arki on pakottanut laittamaan kaiken tärkeysjärjestykseen ja kodista puuttuu edelleen vaatekaapit, sänky, ruokapöytä, kirjoituspyötä, tv-taso ja vaikka mitä muuta. Ehdin jo eräs ilta paiskoa sydäntäni pitkin poikin nyyhkyttäen, ettei tästä mitään tule. Että kuka tällaisessa läävässä muka haluaa tai mahtuu asua. Joka paikka on kuorrutettu vaatepinoin, joille ei vielä ole paikkaa. Joka nurkka näyttää sotkuiselta, vaikka tästä muutosta piti tulla valkoinen, puhdas sivu. Ja nimenomaan kaunis sellainen.

Ja nyt tuntuu, kun pujautan valkoiset tohvelit jalkaani, että elämä sotkunkin keskellä on aika luksusta. Aika kivaa. Hiippailen tavarakasoja väistellen pehmein askelin kohti laitettua asuntoa ja kirkasta tulevaisuutta.

_MG_1771 kopio_MG_1751 kopio

Eilen kävin toisen ystävän kanssa juoksemassa, toisen ystävän kanssa pelaamassa racket ballia. Kummallakin ystävällä on mukava ote elämään. Toisen kanssa saunoimme yömyöhään, ja kuten aina, myös tällä kertaa täysin absurdit ja yli-idealistiset aivohyrrämme alkoivat hyrräämään vauhdilla. Syntyi ideoita, suunnitelmia, unelmia, tavoitteita.

Huomasin taas, miten paljon paremmin pysyy raiteillaan, kun antaa muidenkin vähän auttaa: Vähän tökkiä oikeaan suuntaan ja korjata omissa, vähän liian tiiviissä ajatuksissa kieroutuneet luulot.

Aina on uuden alun mahdollisuus. Elämässä ei ole sellaista hetkeä, joka ei olisi risteyspaikka.

-Henriikka